Norjassa harjoitellaan vakavan ydinonnettomuuden varalta – Suomi mukana

Säteilyturvakeskus STUKin asiantuntijat osallistuvat Norjassa järjestettävään kolmipäiväiseen ydinonnettomuusharjoitukseen. Tiistaina alkanut harjoitus sisältää säteilyn mittaamista ja kansainvälisen yhteistyön toimivuutta vakavan ydinonnettomuuden sattuessa.

Pääasiassa viranomaisyhteistyötä kehittävä ydinonnettomuusharjoitus järjestetään Norjan länsirannikolla sijaitsevassa Bodön pikkukaupungissa ja sen edustalla. Päävastuu harjoituksen suunnittelusta ja toteutuksesta on Norjan säteilyturvaviranomaisella DSA:lla.

– Ydinkäyttöisten alusten määrä on lisääntynyt Norjan rannikkovesillä, joten harjoituksen tarve on kasvanut, kertoo DSA:n päällikkö Per Strand.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 300 ihmistä seitsemästä maasta. STUKin valmiuspäällikkö Jyrki Heinonen kertoi tiistaina STT:lle, että kaikkia yksityiskohtia ei harjoituksesta vielä tiedetä, koska onnettomuusharjoituksissa on hyvä jättää mukaan yllätyksellisyyttä.

– Siellä on kuvitteellinen ydinkäyttöisen laivan onnettomuus. Laivan moottoreiden käyttövoima tulee ydinkäyttöisestä reaktorista. Onnettomuustilanteessa sieltä voi pahimmassa tapauksessa vapautua säteilyä, kertoo Heinonen.

Ydinkäyttöisiä laivoja käytetään Heinosen mukaan erityisesti raskaiden kuormien kuljettamiseen. Hänen mukaansa Säteilyturvakeskuksen on järkevää olla mukana osaamisen kehittämisen ja kustannustehokkuuden takia. Harjoituspaikat ja tilanteet ovat Suomessa jo tuttuja. Norjassa halutaan oppia uutta myös muilta.

– Olemme mukana kuuden hengen kenttämittausosastolla. Heillä on suojelu- ja mittausvarusteet mukana omasta takaa, mutta kuljetus tulee järjestävältä taholta, Heinonen kertoo.

Suomi on aiemminkin osallistunut kansainvälisiin ydinonnettomuusharjoituksiin. Suomessa ollaan STUKin mukaan harjoiteltu erityisesti laitosonnettomuuden torjumista Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tuella. Nyt kyseessä on kuitenkin siviililaivaonnettomuus ja sen haittavaikutusten minimointi.

– Viime vuodet luonnonkatastrofeineen, pandemioineen ja Ukrainan sotineen ovat osoittaneet, että viranomaisten tulee valmistautua pahimpiin mahdollisiin skenaarioihin, Norjan siviilisuojeluviraston DSB:n osastopäällikkö Elisabeth Longva kertoo tiedotteessa.

Arctic Reihn -nimisen harjoituksen kustannuksista vastaa pääasiassa Euroopan unioni.