Lukijalta: Yrittäjää ei pidä rangaista rohkeudesta
Yrittäjät pitävät Suomen pyörät pyörimässä. He työllistävät, luovat uusia mahdollisuuksia ja tuovat elinvoimaa niin maaseudulle kuin kaupunkeihin. Silti silloin, kun yrittäjä itse tarvitsee apua, turvaverkko ei aina kanna.
Sosiaaliturva on monimutkainen ja yrittäjän asema sen piirissä epäselvä. Yrittäjää ei saa rangaista siitä, että hän yrittää – turvaverkon tehtävä on auttaa, ei hylätä.
Vuonna 2026 voimaan tuleva toimeentulotukilaki mahdollistaisi yrittäjän perusosan alentamisen jopa 50 prosentilla, jos yritystoimintaa ei katsota kannattavaksi tai etuuksia ei haeta kuukaudessa.
Tämä on kohtuutonta, sillä etuuskäsittelyt voivat kestää pidempään. Uusi linja rankaisee juuri niitä, jotka ovat ottaneet riskin ja kantaneet vastuun itsestään ja usein myös muista.
Yrittäjyys sisältää aina epävarmuutta, mutta yhteiskunnan ei pidä kääntää selkäänsä, kun vaikeudet osuvat kohdalle.
Tarvitaan inhimillisempi ratkaisu: siirtymäjakso, jonka aikana yrittäjä voi saada tukea ilman
automaattista leikkausta, jos hän laatii realistisen suunnitelman yritystoiminnan kehittämisestä tai työllistymisestä. Tämä kannustaisi eteenpäin – ei rankaisisi.
Ruotsissa yrittäjän sosiaaliturva perustuu ajatukseen, että jokaisella on oikeus turvaan myös
silloin, kun tulot vaihtelevat.
Yrittäjälle voidaan myöntää rakentamisvaihe, jolloin hän saa määräajaksi tukea ja aikaa vakiinnuttaa liiketoimintansa ilman pelkoa etuuksien katkeamisesta. Malli tukee rohkeutta yrittää ja ehkäisee turhia konkursseja.
Suomessa meidän tulisi ottaa tästä oppia: sosiaaliturva ei ole työn ja yrittäjyyden vastakohta – se voi olla niiden kumppani. Usein väitetään, että yrittäjän sosiaaliturva vääristää kilpailua. Todellisuudessa kilpailua vääristää turvan puute.
Kun pienyrittäjällä ei ole minkäänlaista puskuria, hän on epätasa-arvoisessa asemassa suuryrityksiin nähden. Reilu ja ennakoitava sosiaaliturva tasaa lähtökohtia – se ei anna etuja, vaan mahdollisuuden kilpailla samoilla ehdoilla.
Yrittäjyys ei ole vain taloudellinen, vaan myös inhimillinen ja yhteisöllinen asia. Yhteiskunnan tulisi viestittää selvästi, että perusosan automaattinen alentaminen on väärä tie. Tarvitaan joustavampi, Ruotsin mallia hyödyntävä siirtymäjakso. Palvelut ja turva on tuotava yrittäjän lähelle.
Yrittäjyys on rohkeutta – ja rohkeutta pitää tukea, ei rangaista.
Antti-Ville Sivonen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/