Norjalaistehtaan hiilidioksidipäästöt viedään putkea pitkin merenpohjan alle – tulevaisuudessa sinne voi päätyä myös suomalaispäästöjä
Norjalaisen sementtitehtaan päästöt päätyvät pian kilometrien syvyyteen merenpohjan alle.
Menetelmä on otettu ensimmäisenä käyttöön Norjan Brevikissä sijaitsevalla sementtitehtaalla. Tehtaan päästöt otetaan säilöön ja hiilidioksidi muutetaan nestemäiseen muotoon, jollaisena se voidaan kuljettaa laivalla vastaanottolaitokseen lähelle Bergeniä. Sieltä se kulkee sadan kilometrin mittaista putkea pitkin Pohjanmereen ja 2,6 kilometrin syvyyteen merenpohjan alle.
Ensimmäinen hiilidioksidilasti saapui sementtitehtaalta vastaanottolaitokseen kesäkuussa, kerrotaan kuljetus- ja varastointiosuudesta vastanneesta Northern Lights -yhtiöstä STT:lle.
Yhtiö suunnittelee toimittavansa ensimmäiset päästöt merenpohjan alle elokuun loppuun mennessä. Northern Lights kertoo, että se vastaanottaa ja varastoi seuraavan viiden vuoden aikana hiilidioksidia viideltä eri asiakkaalta Norjasta, Alankomaista, Tanskasta ja Ruotsista.
Hiilidioksidin varastointia on kehitetty Norjassa jo kauan. Merkittävyydessään sitä on jopa verrattu kilpajuoksuun avaruuteen: vuonna 2007 Norjan silloinen pääministeri Jens Stoltenberg kutsui uudenvuodenpuheessaan sen kehittämistä Norjan omaksi ”kuulennoksi”.
Nyt valmistunut projekti kattaa hiilidioksidin varastoinnin kaikki vaiheet, eli talteenoton, kuljetuksen ja säilömisen.
Sitä on tituleerattu maan historian suurimmaksi ilmastotoimeksi. Norjan hallituksen mukaan maan viranomaiset ja teollisuus eivät koskaan aiemmin ole investoineet yhtä paljon rahaa yksittäiseen ilmastoprojektiin.
Projektin hinta on arviolta 34 miljardia Norjan kruunua eli lähemmäs kolme miljardia euroa.
Norjan energiaministeri Terje Aasland kommentoi yleisradioyhtiö NRK:lle, että kyseessä on teknologinen läpimurto ja virstanpylväs norjalaisessa ilmastotyössä.
Historiallisesta askeleesta on iloittu myös esimerkiksi norjalaisessa Bellona-ympäristöjärjestössä. Sementtiteollisuus on nimittäin merkittävä päästölähde.
Suomessa samaa aikoo Vantaan Energia, jonka hiilidioksidin talteenottohanke on suunnitteluvaiheessa, kertoo yhtiön kiertotaloudesta vastaava liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri STT:lle.
Vantaan Energia aikoo ottaa talteen jätteen poltosta vapautuvan hiilidioksidin ja toimittaa sen merenpohjan alle.
Tällä hetkellä hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan. Patomeren mukaan hiilidioksidin talteenotosta, kuljetuksesta ja varastoinnista ei kuitenkaan koidu ylimääräisiä kielteisiä ympäristövaikutuksia.
– Totta kai se siirtäminen kuluttaa pikkuisen energiaa, mutta (siirtämisen päästöt) ovat murto-osa verrattuna siihen hiilidioksidiin, mitä otetaan talteen, Patomeri sanoo.
Suomesta hiilidioksidi on nimittäin laivattava muualle, esimerkiksi juuri norjalaisiin merenalaisvarastoihin. Suomen rajojen sisälle hiilidioksidia ei voida varastoida, koska täkäläinen maaperä ei sovellu siihen.
Hankkeen päästöihin on laskettu mukaan myös se muutama prosentti hiilestä, joka talteenotossa jää saamatta. Poltettavasta jätteestä kuitenkin vain puolet on fossiilista ja loput biogeenistä, kertoo Patomeri.
– Sitä biogeenistä osuutta ei EU-säännöstön mukaan lasketa päästöksi. Ja kun otamme senkin talteen ja laitamme sinne merenpohjaan, niin se on paljon enemmän kuin meidän tarvitsisi ikinä ottaa, Patomeri sanoo.
Tällaiset tekniset hiilinielut kuuluvat myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeisimpiin ilmastotoimiin. Suomen olisi määrä olla hiilineutraali vuonna 2035.
Hiilidioksidin toimittaminen Suomen tehtaiden piipuista Pohjanmeren alle ei kuitenkaan käy helposti, nopeasti eikä halvalla.
Tarvitaan tekniikkaa, jolla kerätä hiilidioksidi talteen. On rakennettava putkia, joilla toimittaa hiilidioksidi satamiin, ja laitos, jolla muuttaa kaasu nesteeksi kuljetusta varten. Tarvitaan myös laiva, jolla kuljettaa hiilidioksidi täältä vastaanottolaitokseen.
Mitään näistä ei vielä Suomessa ole.
Vantaan Energia uskoo, että sen hankkeen myötä rakennettava infrastruktuuri edistäisi myös muiden suomalaisyritysten mahdollisuuksia varastoida hiilidioksidia.
Vantaan Energian hankkeen on tarkoitus valmistua vuoteen 2030 mennessä.