Nordean pääekonomisti: Maailmantalous yllättävän heikossa vedossa
Seuraavan hallituksen suhdannenäkymä on heikompi kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksella oli, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Hänen mukaansa monet kansainvälisen talouden ennusmerkit ovat nyt heikommat kuin 2015. Maailmantalouden näkymien heikkeneminen voi kimuroittaa jo muutenkin vaikeiksi ennakoituja hallitusneuvotteluja.
– Toivon mukaan hallitusneuvottelut pysyvät rakentavina, mutta kyllähän tämä toimintaympäristö on haastava. Onko toimintavalmiutta, jos tilanne äkkiä pahenee, Koivu pohtii.
Monien puolueiden vaalilupaukset on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nostamisella 75 prosenttiin ja edelleen siitä ylöspäin. Jos suhdanne hiipuu, työllisyyskeinojen pitää olla entistä tymäkämpiä.
Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikön Janne Huovarin mukaan kasvu kotimaassa voi jatkua, mutta työllisyyden parantamiseksi tarvitaan myös viennin vetoa ja kansanvälisen talouden apua.
– Toinen ongelma on, että helposti työllistettävät alkavat meillä loppua, Huovari sanoo.
Maailmantaloudessa näkymät ovat hidastuneet samaan aikaan, kun eduskuntavaalikamppailu on vauhdittunut. Koivun mukaan tiedot maailmankaupan kehityksestä viime kuukausina kertovat koko maailmantalouden olevan yllättävän heikossa vedossa.
Epävarmuus liittyen brexitiin ja maailmankauppaan heijastuu kaikkien talousennustajien lukuihin.
Elina Pylkkänen
Sytykkeitä vaalikamppailun talouskeskusteluun saadaan torstaina, kun valtiovarainministeriö julkistaa talousennusteensa.
STT:n haastattelemat ekonomistit ennakoivat, että suuri epävarmuus talousnäkymissä on ministeriön ennusteessa keskeinen viesti. Tilanne on kaksijakoinen: maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet, mutta toisaalta alkuvuonna Suomessa kasvu ja myönteinen työllisyyskehitys ovat jatkuneet.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Elina Pylkkäsen mukaan epävarmuus liittyen brexitiin ja maailmankauppaan heijastuu kaikkien talousennustajien lukuihin.
– Epävarmuus tuo varovaisuutta investointipäätöksiin, joka voi heijastua meille viennin hidastumisena. Tämä on niin hassu juttu, kun samaan aikaan teollisuuden tilauskirjat ovat täynnä. Epävarmuutta on paljon, mutta todellisuus näyttää kuitenkin epävarmuutta paremmalta, Pylkkänen sanoo.
Vaalikeskusteluissa on puhuttu paljon valtion menopaineista. Pylkkänen nostaa esille muun muassa paineet panostaa koulutukseen ja paikata etuuksien indeksijäädytykset.
– Tulopuolesta ei hirveästi puhuta. Työllisyyden kasvu näkyy verotuloissa aika mukavasti. Jos veropolitiikka ei muutu mitenkään, niin korkeampi työllisyys ja indeksijäädytysten paikkaaminen näkyy kulutuksen ja verotulojen kasvuna, Pylkkänen sanoo.
Samalla ansiotuloverotuksen tuotto kasvaa.
– Toive tasapainoisesta budjetista perustuu puolueilla taloudellisen aktiviteetin lisääntymiseen, siitä huolimatta, että ollaan valmiita satsaamaan menopuolella aika tavalla, Pylkkänen sanoo.