Niinistö Putin-tapaamisesta: Keskustelujen painopiste siirtymässä Itämereltä arktiselle alueelle
Suomen ja Venäjän presidenttien välisissä keskusteluissa ei ole tabuaiheita, sanoo presidentti Sauli Niinistö.
Niinistön odotetaan tapaavan lähiviikkoina presidentti Vladimir Putinin. Presidentin kanslia ei ole vahvistanut tapaamisen ajankohtaa.
– Virallisen tapaamisen ohella pidämme jälleen kerran kahdenkeskisen pidemmän keskustelutuokion illan mittaan. Nyt kun on useampaan kertaan tavattu, mikään aihe ei ole tabu, Niinistö sanoo.
Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, nousevatko esimerkiksi Venäjän viimeaikaiset mielenosoitukset ja niihin liittyvät pidätykset hänen asialistalleen.
– Puhumme aika vapaasti monistakin asioista. En oikein pidä kohteliaana kertoa etukäteen, että mitä puheita otetaan.
Niinistö kommentoi tulevaa tapaamista medialle vierailullaan Maarianhaminassa. Presidentin ohjelmaan kuului esimerkiksi tutustuminen museolaiva Pommerniin sekä visiitti pienpanimoon Godbyn kylässä.
– Ehkä vähän olutta, Niinistö vastasi, kun paikallinen media kysyi häneltä odotuksista vierailun suhteen.
Niinistön mukaan Putinin tapaamisessa on nyt samankaltaisia piirteitä kuin Savonlinnan tapaamisessa pari vuotta sitten. Venäjä aloitti kuun alussa suuren sotaharjoituksen Itämerellä.
Pari vuotta sitten maa harjoitteli presidenttitapaamisen alla yhdessä Kiinan kanssa. Suomi puolestaan oli juuri osallistunut Ruotsin Aurora-harjoitukseen.
– Putin sanoi tuolloin, ettei Kiina-harjoitus ollut ketään vastaan. Se antoi minulle mahdollisuuden sanoa, että ei ollut Aurorakaan ketään vastaan. Otetaan tämäkin harjoitus sillä kommentilla, Niinistö totesi tuoreimmasta Venäjän sotaharjoituksesta.
– Siinä mielessä se oli yllätys, että etukäteistietoa (harjoituksesta) ei ollut. Ei ole kuitenkaan yllätys, että Venäjä järjestää yllätyksiä, Niinistö jatkoi.
Yleisesti Niinistö arvioi, että keskustelujen painopiste on siirtymässä Itämereltä arktiselle alueelle.
– Täytyy sanoa, että toinen painopiste on nyt arktisella alueella ja täytyy sanoa, että monet pitävät sitä jopa merkittävämpänä kuin Itämeren tilannetta. Ja siellä ollaankin tilanteessa, että siellä on tietyllä tavalla jako tekemättä ja tulijoita on paljon, Niinistö pohtii.
Niinistön ja Putinin tapaamisesta on todennäköisesti tulossa rutiiniluontoinen, ennakoi vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.
– Eri asia on, jos maailmanpoliittisessa tilanteessa tapahtuu jotakin yllättävää, esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteessa tai Ukrainassa.
Venäjällä on järjestetty viime viikkoina laajoja mielenosoituksia, joissa on vaadittu vapaita vaaleja ja vastustettu päätöstä sulkea oppositioehdokkaat Moskovan syyskuun paikallisvaalien ulkopuolelle.
Jokaisessa mielenosoituksessa satoja osallistujia on pidätetty. Reilu viikko sitten Ranska ja Saksa tuomitsivat poliisin toimet kokoontumis- ja ilmaisunvapauteen puuttumisena.
Lassilan mukaan Suomella ei ole ollut juuri tapana puuttua Venäjän sisäpoliittisiin kysymyksiin, eikä hän odota, että Niinistön ja Putinin tapaamisessakaan niin tehtäisiin – ainakaan virallisesti. Venäjälle puolestaan on tärkeää korostaa, että muilla valtioilla ei ole asiaa puuttua Venäjän sisäisiin asioihin.
– Mikäli ennen presidenttien tapaamista tapahtuu jotakin, mikä pakottaa lännen, erityisesti EU:n, ottamaan asiaan kantaa, voi asia nousta sielläkin esille, Lassila ennakoi.
Lassilan mukaan Putin yleensä välttää sisäpoliittisten asioiden kommentointia, mutta jos Moskovan mielenosoitukset jatkuvat, kantaa alkaa olla pakko ottaa.
Suomen-vierailut sen sijaan tuntuvat sopivan Putinille.
– Putinista on syntynyt vaikutelma että hän tykkää tulla Suomeen. Hän tykkää paistatella kansainvälisissä suhteissa ja rakentaa ainakin itselleen vaikutelmaa, ettei Venäjä niin eristyksissä ole. Välit Niinistön kanssa ovat mutkattomat, Lassila arvioi.
Unkarin viime aikoina esittämään kärjekkääseen Suomi-kritiikkiin ei Niinistön sanojen perusteella ole syytä reagoida kovin voimakkaasti.
Niinistö sanoo tutustuneensa Unkarin pääministeriin Viktor Orbaniin jo 1990-luvulla.
– Hän esiintyi silloin hyvin sovinnollisesti. Sittemmin hän on muuttanut linjaansa. Minä en pahemmin korvia lotkauttaisi siitä, mitä hän sanoo. Voi olla, että hän sitä vain odottaakin. Pitkin Eurooppaa tiedetään kyllä hänen tapansa ja tyylinsä, ei siitä kukaan mukaan varmasti kauheasti ole onkeen tarttunut, Niinistö sanoo.
Suomessa Unkarin näkemyksiä on ilmoittanut ymmärtävänsä gallupsuosion huipulla ratsastava oppositiopuolue perussuomalaiset.
– Se, että Unkari on esittänyt kritiikkiä Suomea kohtaan, on ymmärrettävää siinä valossa, että Suomen hallitus ja melkein kaikki suomalaiset puolueet ovat olleet hyvin aggressiivisia Unkarin suhteen, puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi STT:lle elokuun alussa.
Niinistön mukaan Suomen eduskunnassa on ristikkäisiä mielipiteitä ulkopolitiikan kysymyksistä siinä missä parlamenteissa muuallakin Euroopassa.
– Näköjään perussuomalaiset näkevät Orbanin politiikassa itseään miellyttäviä piirteitä ja sen lausuvat, Niinistö tyytyi toteamaan.