Neuvottelut työllisyystavoitteesta jatkuvat – keinot 30 000 työllisen saamiseksi ovat näkyvissä

Työmarkkinajärjestöille kaavailtu työllisyystavoitetta, joka eläkeputkea rukkaamalla pitäisi saavuttaa.
Budjettiriihi

STT:n haastattelemien lähteiden mukaan jo jonkin aikaa on ollut näkyvissä, että toimet 30  000 työllisen saamiseksi ovat löydettävissä. Hallituspuolueiden neuvottelut työllisyystoimista ja ensi vuoden budjetista jatkuvat edelleen, eikä mitään ole varmuudella päätetty.

Noin kello 16.30 aikaan neuvotteluissa oli tauko, ja esimerkiksi keskustan ministerit olivat koolla Säätytalossa.

Hallitus on toteuttamassa ensimmäisen erän työllisyystavoitteestaan ainakin kajoamalla eläkeputkeen sekä tukemalla työttömien työnhakua.

Odotetusti päivähoitomaksujen alentaminen on keinona herättänyt epäilyksiä toimenpiteen hinnan takia.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset puolestaan linkittyvät sosiaaliturvan laajempaan uudistamiseen, joka etenee omalla aikataulullaan.

Viime vaalikaudella voimakasta arvostelua herättänyt aktiivimalli on jalostunut nyt niin sanotuksi omaehtoisen työnhaun malliksi tai joidenkin suussa pohjoismaiseksi ajattelumalliksi.

Työttömän työnhakua tuetaan aktiivisilla työvoimapalveluilla sen sijaan, että työpaikkojen hakemiseen painostettaisiin koventamalla karenssin uhkaa.

Päinvastoin, keskustelua on käyty karenssien lieventämisestä.

Eläkeputken heikentäminen on siirtymässä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvoteltavaksi siten, että hallitus antaa niille todennäköisesti evästyksenä tavoitellun työllisyysvaikutuksen.

Lopputulemana voi näin olla yhä pelkkä eläkeputken heikennys sen sijaan, että työttömäksi jääneen ikääntyneen tie eläkkeelle tukittaisiin kokonaan.

Yhden lähteen mukaan hallitus olisi palaamassa asiaan vuodenvaihteessa.

Alun perin hallitusneuvotteluissa puolueet sitoutuivat siihen, että ne tavoittelevat 75 prosentin työllisyyttä, mutta koronakriisin takia tavoitetta ei pidetä enää realistisena.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on korostanut viime päivinä sitä, että viime kädessä hallituksen on kyettävä tekemään ratkaisuja.

30  000 työllisen tavoite perustuu valtiovarainministeriön tekemään vaikutusarvioon.

Alun perin hallitusneuvotteluissa puolueet sitoutuivat siihen, että ne tavoittelevat 75 prosentin työllisyyttä, mutta koronakriisin takia tavoitetta ei pidetä enää realistisena. Jotta tavoitteeseen olisi päästy, olisi valtiovarainministeriön aiemman arvion mukaan tarvittu 60  000 työllisen lisäys.

Nyt budjettiriihessä hallitukselta odotetaan päivitettyä tavoitetta.

Tiukka vääntö energiaveroista nousi yllättäen esiin, kun keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen nosti Ilta-Sanomissa julkisuuteen ehdotuksen energiaturpeen veron kiristämisestä.

Budjettiriihessä on Hoskosen mukaan hahmoteltu mallia, jossa turpeen verotus kaksinkertaistuisi nykyisestä 2,7–3 eurosta megawattitunnilta.

Turve on tiedetty budjettiriihen herkäksi kysymykseksi.

Vihreät ajaisi turpeen energiakäytön alas mahdollisimman nopeasti, kun koko hallituksen tavoitteena on ollut vähintään puolittaa käyttö vuoteen 2030 mennessä.

Puolueissa on laskettu tarkasti sitä, miten jo aiemmin sovittu lämmityspolttoaineiden 100 miljoonan euron veronkorotus jyvitetään eri lämmityspolttoaineille.

Pohdinnassa on ollut myös, pitäisikö veronkorotuksen olla suurempi.

–  Tämä on suora isku maaseudun työpaikkoihin. Sen hyväksyminen on keskustan loppu, Hoskonen arvioi Ilta-Sanomissa mallia, joka olisi hänen mukaansa ollut maanantaina neuvottelupöydässä.

Ympäristövaliokuntaa johtava Hoskonen on myös Vapon hallintoneuvoston jäsen.

Riihi on yhä kesken, joten lopullisia päätöksiä ei ole tehty.

Neuvottelut ensi vuoden budjetista ja samalla koostettavista työllisyystoimista voivat venyä keskiviikolle. Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi aamulla, että neuvottelupöydässä on vielä poikkeuksellisen hankalia kysymyksiä.

–  Tulemme tänään ratkaisemaan toivottavasti useita näistä isoista asioista, jotka tuottavat tällä hetkellä vielä hankaluuksia hallituspuolueiden välillä. Voi olla, että kalenterivaraus huomiselle keskiviikolle tulee kyllä käyttöön, Marin sanoi.

Eilen maanantaina alkanut budjettiriihi on jatkunut tänään pienellä kokoonpanolla, johon ovat kuuluneet hallituspuolueiden puheenjohtajat sekä valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Vanhanen luonnehti budjettineuvotteluja selvästi normaaleja neuvotteluja laajemmiksi.

Asialistalla ovat myös EU:n elvytyspaketin rahojen käyttäminen, työllisyystoimet sekä kuntien talousahdingon ratkaiseminen.

–  Budjettiriihen sijasta voisi sanoa, että tässä on kyse yleisistä hallituksen neuvotteluista, missä käsitellään koko syksyä ja ensi vuotta koskevia isoja politiikkakokonaisuuksia.