Nettipoliisi Lauri Nikula joutui vihaviestien kohteeksi, kun Oulun seksuaalirikokset tulivat vuosi sitten julki

Reilu vuosi sitten Suomi järkyttyi, kun Oulun seksuaalirikokset tulivat julkisuuteen.

Oululainen nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Lauri Nikula sattui olemaan kohun kiivaimpaan aikaan lomareissulla Teneriffalla. Puhelin piippasi vähän väliä seksuaalirikosvyyhtiin liittyviä vihaviestejä.

Nikulalle myös soiteltiin. Sävy oli välillä hyvin aggressiivinen. MV-lehdessä Nikulaa kutsuttiin muun muassa pedofiiliraiskaajien houkuttelijaksi.

Nikula on keskustalainen Oulun kaupunginvaltuutettu. Kohun aikaan hän oli keskustan eduskuntavaaliehdokas.

Lokakuussa 2019 Nikulan nimi löytyi neljän eniten vihapostia eduskuntavaalien aikaan saaneen keskustalaisen poliitikon listalta. Muut kolme olivat entinen pääministeri Juha Sipilä, nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen sekä kansanedustaja Mikko Kärnä.

Lista liittyi laajempaan tutkimukseen, jonka mukaan kolmannes suomalaisista kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia.

Nikula arvelee päätyneensä listalle juuri nettipoliisin työn ja seksuaalirikosvyyhtiin liittyvien vihapostien vuoksi. Vihapuheella pyrittiin Nikulan mukaan horjuttamaan hänen uskoaan omaan työhön ja vaikuttamaan eduskuntavaalitulokseen.

– Olihan se melkoista kuunnella hyvin absurdeja väitteitä, että minun toimieni takia niin ja niin moni oululainen tyttölapsi on joutunut kärsimään, mutta poliisina olen monenlaisiin huuteluihin tottunut. En antanut sen vaikuttaa mihinkään, hän sanoo.

– Olen ollut vihapuheen kohteena ennenkin ja minusta on sanottu valemedioissa vaikka mitä jo ennen seksuaalirikoskohua, ei tämä uusi asia sinänsä ollut, hän lisää.

Kummallista asiassa on kuitenkin se, ettei Nikula ollut varsinaisesti mukana seksuaalirikosvyyhdin tutkinnassa. Tai rooli oli hyvin pieni, hän täsmentää.

Vihapuheen keskiöön kaivettiin Nikulan aiemmat puheet Oulun kaupunginvaltuustossa, jossa hän oli puolustanut maahanmuuttajien kotouttamishanketta.

Se kuvastaa hänen mukaansa osaltaan sitä, millaiseksi nettimaailma on mennyt. Totuus ei ole olennainen arvo, vaan tärkeämpää on se, kuinka mehukkaasti ja raflaavasti omia tavoitteita saadaan edistettyä.

Nikula sanoo olevansa hyvin huolestunut vihapuheen arkipäiväistymisestä. Ääripäät ovat huudelleet aina kovia, mutta nyt vihaa ja solvaamista pursuava puhetapa tulee yhä lähemmäksi maltillista keskitien porukkaa.

Nettipoliisin työssään Nikula on huomannut, että rumasti puhuminen on vain yleistynyt vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Presidentti Donald Trumpin tapa toimia on tehnyt vihapuheesta hyväksyttävämpää.

– Se on rohkaissut ihmisiä siihen, että rumasti puhuminen ja rumasti haastaminen on sallittua. Mukaan on tullut myös se, että totuutta epäillään koko ajan.

Suomessa ja maailmalla eletään Nikulan mukaan nyt propagandan aikakautta. Hänen kouluaikanaan propagandasta puhuttiin vain historian tunnilla sotien kohdalla.

– Nyt propagandaa tulee koko ajan jokaisesta välineestä.

Rikoslainsäädännön pitäisi olla niin selvää ja yksinkertaista, että kuka tahansa tietäisi, mikä on laillista ja mikä ei.

Lauri Nikula

Nettipoliisina Nikula aloitti vuonna 2016. Toimintakenttä on valtava, sillä netti on rajaton. Resursseja kaivattaisiinkin Nikulan mielestä jatkuvasti lisää.

Samaan aikaan netissä toimivia poliiseja arvostellaan sananvapauden rajoittajiksi, jotka estävät rehellistä keskustelua. Nikulaa on ehditty tituleerata suvaitsevaiston suureksi johtajaksi ja maahanmuuttoinvaasion tukipilariksi.

Toiselta suunnalta huudetaan, ettei poliisi ymmärrä seksuaali- ja muiden vähemmistöjen asemaa. Poliisia syytetään myös siitä, että se pakkopalauttaa ihmisiä kuolemaan kotimaahansa.

Yhteiskunnassa kaivattaisiin Nikulan mielestä selkeää ja kansantajuista määritelmää sille, mitä sananvapauden piiriin kuuluu ja milloin puheet tai kirjoittelut ylittävät kansanryhmää vastaan kiihottamisen rajat.

– Rikoslainsäädännön pitäisi olla niin selvää ja yksinkertaista, että kuka tahansa ymmärtäisi ja tietäisi, mikä on laillista ja mikä ei.

Nikula korostaa, ettei hän halua rajoittaa keskustelua. Maahanmuuttoa, turvapaikkapolitiikkaa, uskontoa ja toisen ihmisen kulttuuria pitää voida vapaassa maassa arvostella, mutta jos puheisiin tulee leimaava tai uhkaava sävy, silloin raja ylittyy.

Kansanryhmää vastaan kiihottamisesta puhuttaessa huomio pitäisi Nikulan mukaan olla selkeissä ja eritoten rajuissa tapauksissa, sillä netti on pullollaan miedompia ja monitulkintaisia ilmauksia.

– Julkisuudessa huomiota kuitenkin saavat välillä tapaukset, joissa nykylainsäädännön monitulkintaisuus korostuu.

– Mutta olen minä paljon muutakin kuin nettipoliisi,

Nikula naurahtaa, kun haastattelu alkaa olla lopuillaan.

Ihmisten ja toimittajien kysymykset kohdistuvat usein Nikulan virkatyöhön, vaikka poliitikkona hän puhuisi mieluusti paljon muustakin.

Kevään eduskuntavaaleissa Nikula jäi keskustan listalla toiselle varasijalle. Tulostaan hän pitää rohkaisevana. Tähtäin on jo neljän vuoden päässä.

Politiikkaan hän hyppäsi mukaan vuonna 2017, kun häntä pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi. Paikka Oulun kaupunginvaltuustossa irtosi ensi yrittämällä.

– Minua on aina kiinnostanut politiikka ja minulla on aina ollut halu vaikuttaa asioihin, jotka eivät ole mielestäni oikein. Siksi olen mukana.

Keskustassa Nikulaa viehättää se, että puolue korostaa maltillista keskitietä ja tavallista, yksinkertaista elämää.

– Keskustassa pureudutaan asioihin, politiikan tekemisen tapa ei ole sellaista repimistä.

Pudasjärveltä kotoisin olevalle Nikulalle on tärkeää myös keskustan puolustama aluepolitiikka.

Ihmisten pitää saada elää siellä missä haluavat, hän summaa.

Oululaistuneena hän kokee olevansa kuitenkin myös kaupunkien puolustaja. Se ei hänen mielestään kuitenkaan tarkoita, että maaseutu olisi unohtumassa.

– Ei maaseudun ja kaupungin tarvitse olla vastakohtia. Molempia voi puolustaa yhtä aikaa.

Aina se ei ole yksinkertaista. Kun Oulun kokoisen kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseen laitetaan paljon rahaa, maaseudulla asuvat kokevat, etteivät he taaskaan saa mitään.

Ja maaseudun asukkaiden pettymys kostautuu usein juuri keskustalle.

– Se pitäisi kuitenkin muistaa, että jos iso Oulu rupeaisi hyytymään, sillä olisi raju vaikutus koko maakuntaan ja oikeastaan koko Pohjois-Suomeen.

Toisinaan Nikula huomaa, että aluepolitiikka tulee mukaan myös kaupunkipolitiikan sisään. Oulussa riittää sekä urbaania kaupunkikuvaa että syrjäistä maaseutukolkkaa.

Toisille kaupunkikeskus on kaikki kaikessa. Keskusta pyrkii pitämään myös kaupunkirajojen reunamilla asuvien puolta.

Toisinaan kahden erilaisen näkökulman sovittaminen yhteen on haastavaa.

– Onhan se ymmärrettävää, että kaupungin reunalla

on vaikea ymmärtää keskustan läpi kulkevan pienen puron valaisemista. Kaupungin vetovoiman, kilpailukyvyn ja isojen investointien kannalta se voi kuitenkin olla tärkeä päätös. Se tuo lopulta hyötyä myös reunoille.