Naton Stoltenberg myönsi toiveikkuutensa Suomen ja Ruotsin jäsenyystiestä olleen ennenaikaista
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo olleensa keväällä toiveikkaampi Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten etenemisen suhteen. Naton puolustusministerikokousta edeltäneessä lehdistötilaisuudessa keskiviikkona Stoltenberg totesi, ettei hänellä ollut aiemmin tiedossa mitään mahdollisia ongelmia Turkin tai jonkun muun Nato-jäsenmaan taholta.
Samaa hämmennystä Turkin linjan muuttumisesta on viestittänyt myös presidentti Sauli Niinistö omien aiempien Turkki-keskustelujensa pohjalta.
Stoltenberg sanoi toivovansa Suomi/Ruotsi/Turkki -kiistaan mahdollisimman pikaista ratkaisua. Hänen mukaansa on kuitenkin liian aikaista arvioida, milloin sellainen saavutetaan.
– Olen vakuuttunut, että Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä. Myös Turkki on sanonut tukevansa Naton avoimien ovien politiikkaa, Stoltenberg lisäsi.
Toiveikkuutta ei ollut omiaan lisäämään Financial Times -lehden tieto, jonka mukaan Turkki olisi torjunut Naton aloitteen käydä kolmenkeskisiä keskusteluja jäsenyysjupakasta Suomen ja Ruotsin kanssa.
Stoltenberg kertoi myös odottavansa sotilasliiton jäsenmailta uusia sitoumuksia aseavusta Ukrainalle. Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov saapui Brysseliin kertomaan tarkemmin maansa toiveista aseistuksen suhteen.
– Liittolaiset ovat sitoutuneet jatkamaan Ukrainan voittaakseen tarvitseman sotilaskaluston toimittamista, mukaan lukien raskaita ja pitkän kantaman aseita, Stoltenberg vakuutti.
Ukrainan vetosi kokouksen alla läntisiin kumppaneihinsa, jotta se saisi lisää aseapua torjuakseen Venäjän hyökkäyksen. Presidentti Volodymyr Zelenskyin avustaja Myhailo Podoljak kirjoitti sosiaalisessa mediassa saavansa ukrainalaisilta sotilailta kyselyjä, koska aseita on odotettavissa rintamalinjoille.
Venäjä puolestaan väitti joukkojensa tuhonneen Nato-maiden lähettämiä aseita Ukrainan länsiosassa.
Ennen puolustusministerikokousta Yhdysvallat isännöi yli 40 maan Ukraina-kontaktiryhmän tapaamista. Puolustusministeri Lloyd Austin kehotti länsimaita tehostamaan aseapuaan.
– Meillä ei ole varaa hellittää. Panokset ovat liian korkeat. Ukrainalla on edessään ratkaiseva hetki taistelukentällä, Austin kuvaili AFP:n mukaan.
Suomea molemmissa kokouksissa edusti puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)
Madridin Nato-huippukokouksessa tämän kuun lopulla on Stoltenbergin mukaan tarkoitus sopia laajemmasta tukiohjelmasta, jolla Ukrainan asevoimat autetaan siirtymään vanhanaikaisesta neuvostosotakalustosta pysyvästi Nato-yhteensopivien aseiden käyttäjäksi.
Ukrainan presidentti Zelenskyi on kutsuttu osallistumaan huippukokoukseen – joko paikan päällä tai etäyhteydellä, Stoltenberg kertoi.
Omaa puolustuskykyään Nato aikoo lisätä kasvattamalla itään sijoitettujen joukkojen ja valmiiksi varastoidun sotakaluston määrää. Uutta ovat joukot, jotka nimetään puolustustehtäviin toisessa Nato-maassa.
– Näitä kaikkia ei sijoiteta Liettuaan tai johonkin muuhun itäiseen jäsenmaahan, mutta uutena piirteenä ne korvamerkitään jo etukäteen tuon tietyn alueen puolustamista varten, Stoltenberg kertoi.
Hänen mukaansa Saksa on valmis varustamaan Liettuan puolustamiseen prikaatin, joka odottaisi mahdollista komennusta kotimaassaan.