Naton huippukokouksissa lautanen katettaisiin presidentille – perustuslakiasiantuntijat eivät usko uuteen lautaskiistaan
Jos Suomi liittyy Natoon, Suomea edustaisi puolustusliiton huippukokouksissa presidentti, sanovat STT:n haastattelemat oikeusoppineet. He eivät usko uuteen niin sanottuun lautaskiistaan tässä vallanjakoon liittyvässä kysymyksessä.
– En usko, että tämä on mikään epäselvä asia, josta olisi erilaisia tulkintoja esitetty, sanoo julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun yliopistosta.
STT haastatteli myös Helsingin yliopistosta valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta ja dosentti Liisa Niemistä.
Kaikki perustelevat näkemystään perustuslain pykälällä 93, jonka mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.
Perustuslain säännöksen mukaan EU:n huippukokouksissa ja muissa unioniin liittyvissä ylimmän valtionjohdon edustusta vaativissa tilaisuuksissa Suomea edustaa pääministeri.
Ojasen mukaan perinteisesti on tulkittu, että muissa kansainvälisissä järjestöissä presidentti edustaa Suomea, kun tarvitaan valtion ylimmän johdon edustusta. Perustuslaki ei kuitenkaan sisällä tätä koskevaa säännöstä.
– Perustuslain sääntely on valitettavan vaikeaa sen osalta, mihin vedetään raja perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja toisaalta Euroopan unionin alaan menevän ulko- ja turvallisuuspolitiikan välillä, Ojanen sanoo.
Haastatellut eivät usko, että tasavallan presidentti merkittävästi vahvistuisi instituutiona Nato-jäsenyyden myötä.
– En näkisi lähtökohtaisesti, että tässä valtioelinten toimivaltasuhteet dramaattisesti muuttuisivat tai että palattaisiin johonkin hyvin presidenttivetoiseen maailmaan, Ojanen sanoo.
Sääntely korostaa yhteistoimintaa, joten presidentin tulisi neuvotella Natoon liittyvistä asioista tiiviisti valtioneuvoston kanssa. Lisäksi eduskunnan tulisi olla hyvin perillä Natoon liittyvistä asioista.
Salminen muistuttaa, että tasavallan presidentillä ei edes ole juurikaan varsinaista omaa valmistelukoneistoa.
Edellinen lautaskiista koski sitä, kuka EU-kokouksiin osallistuu. Lautaskiistan nimi viittaa huippukokousten illallisiin ja siihen, tulisiko Suomea varten kattaa pöytään yksi vai kaksi lautasta.
Kiista ratkesi lopulta presidentin valtaa kaventavalla perustuslakiremontilla.
– Vuonna 2012 perustuslakia muutettiin niin, että kaikki EU:ta koskevat asiat Suomessa kuuluvat valtioneuvostolle, Nieminen kommentoi sähköpostitse.
Salminen ei usko, että perustuslakia lähdettäisiin tällä kertaa avaamaan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi viime viikolla, että on vielä auki, edustaisiko pääministeri vai presidentti Suomea Naton huippukokouksissa.
– Näen, että tämä on keskustelu, joka on hyvä käydä kaikkien puolueiden kanssa ja instituutioiden välillä, hän sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa.
Salmisen mukaan Marinin kommentti saattaa liittyä siihen, että valtiojohdossa voisi olla yhteisesti sovittuja järjestelyjä, joiden perusteella myös pääministeri voisi osallistua kokouksiin.
– Ylipäätään Suomessa pitää mahdollisessa uudessa tilanteessa vielä läpinäkyvästi avata, miten yhteistyö järjestetään.
Hänen mukaansa varsin pitkälle on jo olemassa tähän toimivat muodot ja menettelyt.
– Toki lisäksi riippuu Natosta, paljonko yksittäisistä jäsenvaltioista saa olla henkilöitä paikalla.