Naton ex-pääsihteeriltä varoitus rivien rakoilusta – Jäsenmaiden joukkoja Ukrainaan?
Osa Naton jäsenvaltioista saattaa lähettää joukkojaan Ukrainan tueksi, jos Kiova ei saa puolustusliitolta kouriintuntuvia takeita tilanteensa kohentamiseksi kesällä Vilnassa järjestettävän kokouksen yhteydessä.
Näin arvioi The Guardianin mukaan Naton entinen pääsihteeri Anders Rasmussen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantajana toimiva Rasmussen on kiertänyt viime aikoina Euroopassa ja Washingtonissa havainnoimassa tunnelmia ennen 11. heinäkuuta alkavaa, kriittisen tärkeäksi arvioitua kokousta.
Vuosina 2009–2014 Naton pääsihteerinä toimineen Rasmussenin mukaan on selvää, että kokouksen asialistalla on Ukrainan tuleva Nato-jäsenyys.
Naton nykyinen pääsihteeri Jens Stoltenberg on kertonut, että kokouksessa tullaan keskustelemaan jonkinasteisista Ukrainan turvatakuista, mutta vain puolustusliiton jäsenillä on oikeus viidennen artiklan suomiin täysiin turvatakuisiin.
Lisäksi Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Julianne Smith on todennut, että puolustusliitossa pohditaan toimia, jotka ”viestivät Ukrainan etenemisestä sen Nato-suhteessa”.
Rasmussenin mukaan Naton yksittäiset jäsenmaat saattavat ryhtyä toimiin, jos Ukrainalle ei onnistuta yhdessä tarjoamaan selkeää polkua kohti turvatakuita.
– Tiedämme, että Puola on erittäin sitoutunut tarjoamaan konkreettista apua Ukrainalle. Enkä sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että Puola päättäisi kansallisesti sitoutua vielä tiukemmin (Ukrainan puolustamiseen) ja Baltian maat seuraisivat sen esimerkkiä – mahdollisesti jopa lähettäen joukkoja Ukrainaan.
– Luulen, että puolalaiset harkitsisivat vakavasti osallistumista ja koalition kokoamista, jos Ukraina ei saa mitään Vilnan kokouksesta. Meidän ei tulisi aliarvioida puolalaisten tunteita. Puolalaiset ajattelevat, että aivan liian kauan Länsi-Eurooppa ei kuunnellut heidän varoituksiaan Venäjän todellisesta mentaliteetista.
Rasmussen katsoo, että tällaisen tuen hakeminen on Ukrainan kannalta aivan laillista. Pahimmassa tapauksessa se kuitenkin uhkaa hajottaa Naton rivejä, sillä esimerkiksi Saksa ei ole halunnut liiaksi provosoida Venäjää.
Ex-pääsihteerin mukaan Ukrainalle tulisi antaa turvatakuut mielellään jo ennen Vilnan kokousta.
Ne voisivat sisältää Naton viitekehyksen ulkopuolista tiedustelutiedon jakamista, Ukrainan joukkojen kouluttamista, ammustuotannon lisäämistä sekä uusien asepakettien toimittamista.
Rasmussen sanoo, että eteneminen lisäavun osalta on ollut Euroopassa hidasta, mutta ”momentum on nyt kehkeytymässä”. Rasmussenin mukaan ajattelutavan muutosta on havaittavissa esimerkiksi Ranskassa.