Nato-kantaansa panttaava Erkki Tuomioja pitää mahdollisena, että Suomi päättää liittymisestä ennen kesää – "Olisi hyvä tietää, miten sota päättyy"
SDP:n kokenein ulkopolitiikan vaikuttaja, puolustusliitto Naton jäsenyyttä aiemmin vastustanut kansanedustaja Erkki Tuomioja pitää mahdollisena, että Suomi päättää ennen kesää liittymisestä Natoon.
– Toisaalta olisi hyvä tietää, miten (Ukrainan) sota päättyy ennen kuin tehdään ratkaisuja. Uskon, että tämä halutaan tietää muuallakin kuin Suomessa, hän sanoo STT:lle.
Kysymykseen Natoon liittymisen hyvistä vaihtoehdoista Tuomioja vastaa, että joka tapauksessa ”tapahtuu paljon asioita”, vaikka Suomi ei tekisi mitään. Suomi ei ole hänen mukaansa jäämässä yksin.
– EU:n yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja puolustusyhteistyössä tehostetaan. Korostetaan, että tämä EU:n lauselma 42.7 on kaikkia sitova.
Perussopimuksen artiklassa 42.7 todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Artikla ei kuitenkaan velvoita aseelliseen apuun tai anna turvatakuita jäsenmaalle.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana ja puolustusvaliokunnan jäsenenä eduskunnassa toimiva Tuomioja muistuttaa, että Suomi on jo päättänyt vahvistaa omaa kansallista puolustusvalmiuttaan. Lisäksi voidaan edetä kahdenvälisissä ja muissa puolustusyhteistyökuvioissa, ennen kaikkea Ruotsin kanssa.
Ruotsin ajatuksia Natosta kuunnellaan herkällä korvalla. Tuomiojan mukaan SDP:llä on päivittäinen yhteys Ruotsin sosiaalidemokraattien kanssa.
– Mihin tahansa päädytäänkin, olisi molempien valtioiden etujen mukaista, ja ehkä enemmän Suomen etujen mukaista, että ratkaisu olisi sama.
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sanoi keskiviikkona, että ei sulje pois mahdollisuutta maan Nato-jäsenyydestä.
Omaa kantaansa Nato-jäsenyyteen Tuomioja ei kerro.
– Tämä on asia, josta en aio vastata mihinkään suuntaan. Tämä muodostuu sitten, kun tätä käydään yhteisesti puolueessa ja eduskunnassa läpi.
Tuomiojan mukaan puolueen kansanedustajat kannattavat suositusta, että tässä vaiheessa ei vastata Nato-kannasta tuleviin kyselyihin, joita tulee jopa päivittäin.
Myös ulkoasiainvaliokunnan muut demarit Kristiina Salonen, Johannes Koskinen ja Kimmo Kiljunen sanovat pohtivansa kantaansa. Kiljunen kuuluu myös puolustusvaliokuntaan.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana ja puolustusvaliokunnan jäsenenä toimiva Mika Kari huomauttaa, että selontekokeskustelu käytäisiin tyhjille seinille, jos kaikki edustajat olisivat lyöneet kantansa lukkoon.
– Ei myöskään ole hyvä, että syntyisi kuva, että Suomi on etukäteen jo tehnyt ratkaisun, ja sen jälkeen sille odotettaisiin vain virallista leimaa.
Nato-päätös pitää demareiden mukaan valmistella huolellisesti, analysoiden seuraukset ja riskit kaikissa etenemisvaihtoehdoissa.
– Tulee arvioida turvallisuusympäristöä nyt ja tulevaisuudessa ja vähän hahmottaa erilaisia kehityskulkuja. Suuri ongelma on Venäjän arvaamattomuus, Koskinen sanoo.
Vaihtoehtoiset keinot varmistaa Suomen turvallisuus eivät ole hänestä kuitenkaan kovin vakuuttavia verrattuna Nato-jäsenyyteen, jonka sisältö varmemmin tiedetään.
Mahdollisen jäsenyystutkailun aikana pitää Koskisen mukaan selvittää, mikä olisi Suomen vastuu esimerkiksi naapurialueiden puolustamisesta.
– Baltian maiden oma puolustuskyky on kovin rajallinen, joten Suomi ja Ruotsi joutuisivat varmaan pohtimaan, kuinka paljon tulee velvoitteita naapurialueiden puolustukseen ja millaisessa tilanteessa.
Keskustelu maan turvallisuudesta on muuttunut sen jälkeen, kun Eurooppaan puhkesi sota helmikuun lopussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
SDP:n sääntömääräinen puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina keskustelemaan siitä, miltä tilanne valtuutettujen näkökulmasta näyttää.
Puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan kokoukseen ei ole valmisteltu pohjaesitystä linjauksista.
– Odotamme nyt sitä, että selonteko valmistuu ja parlamentaarinen keskustelu eduskunnassa on päässyt käyntiin, Rönnholm sanoo.
Hallitus valmistelee parhaillaan eduskunnalle annettavaa selontekoa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ajankohtaisesta tilanteesta. Tuomiojan mukaan sen olisi tarkoitus valmistua ennen pääsiäistä.
Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri Sirpa Paatero viestitti sihteerinsä välityksellä, että ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta käsitellään puoluevaltuuston sekä eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen kokouksissa, mutta kannanmuodostuksen ajankohtaa ei ole päätetty.
Puoluevaltuusto voi puoluehallituksen esityksestä päättää kannasta Nato-jäsenyyteen. Se on ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. SDP:n seuraava puoluekokous on vasta ensi vuonna.
Rönnholmin mukaan SDP:n kanta valmistuu niin, että on se on käytettävissä, kun se päätöksentekoon tarvitaan. Ylimääräinen puoluevaltuusto on mahdollista pitää hyvin lyhyellä varoitusajalla.
Puoluevaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Miika Tiainen sanoo havainneensa, että näkemykset Natosta ovat SDP:ssä muuttuneet jäsenyydelle myönteisempään suuntaan.
– Yleistuntuma on aiemmin ollut ehkä sellainen neutraali tai että ei ole tarpeellista liittyä, ainakaan tässä vaiheessa.
Nuorten keskuudessa on ollut paljon Naton kannattajia jo ennen.
– Kun olen katsonut nuorta jäsenistöä, en ole nähnyt mitään valtavaa siirtymää, Tiainen sanoo.
Salonen uskoo, että osalla poliitikoista Nato-kanta on ollut niin vahva jo pitkään, että sitä voi olla työlästä muuttaa.
Tuomiojan mukaan Suomen lopullisen päätöksen täytyy tapahtua laajalla yhteisymmärryksellä.
– Sosiaalidemokraatit ovat siinä, voisi sanoa, aika keskeisessä asemassa.
Puolueen puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ei ehtinyt tällä viikolla kommentoida SDP:n Nato-pohdintoja STT:lle.