Näkökulma: Keskustan puoluevaltuutetut haluavat vaihtaa kovat talouspuheet pehmeämpiin teemoihin

Keskustan puoluevaltuutettujen mielestä ensi kevään eduskuntavaaleihin on mentävä perikeskustalaisilla teemoilla, selviää Suomenmaan kyselystä.

Kärkeen puoluevaltuutetut nostaisivat koulutus- ja sivistyspolitiikan, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan sekä perheet. Tässä järjestyksessä.

Antti Siika-aho määrittelee nämä kolme politiikkalohkoa keskustalaisen kansanliikkeen leipälajeiksi.

– Ei ole syytä pitää kynttilää vakan alla aihepiireissä, joihin meillä on aatteellisesti vahvaa sanottavaa, hän toteaa.

Teemat ovat myös vahvasti tulevaisuuteen katsovia, mutta äkkiseltään painotus on jopa hieman yllättävä. Kärkikolmikkoon eivät yltäneet esimerkiksi maatalous- tai aluepolitiikka. Viimeksi mainittu on tosin heti neljännellä jaetulla sijalla sosiaali- ja terveyspolitiikan kanssa.

Vastauksissa näkyy kuluneen hallituskauden leima. Puoluevaltuutetuista useampi katsoo, että talouden kuntoon laittamisen viesti ei enää vaaleissa kanna.

– Tällä kaudella on puhuttu kovaa kieltä ja käytetty rajujakin keinoja talouden tilan sanelemana. Nyt on pehmeämpien, inhimillisten teemojen aika, Klaara Tapper painottaa.

– Keskusta häviää aina, jos se yrittää olla kokoomuksen maalainen kopio. Ja keskustalaisuus häviää, jos yritetään kiteyttää aatetta talouspolitiikkaan, Silja Silvasti huomauttaa.

Useampi vastaaja muistuttaa kuitenkin, ettei huolenpito onnistu ilman talouden tasapainoa. Esimerkiksi Satu Jokela toivoo, että tehtyä työtä jatketaan.

– Kunnossa oleva talous säteilee hyvinvointia, Tahvo Anttila linjaa.

Tuomas Kettunen puolestaan edellyttää, että tämän hallituskauden hedelmiä ryhdytään jakamaan kansalaisille konkreettisesti.

Puoluevaltuutettujen mielipiteissä ja kärkeen nousevissa teemoissa heijastuvat raskaan hallitusvastuun lisäksi myös ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun kaiut. Ilmastonmuutos on pompannut kansalaisten tietoisuuteen vahvasti ja nopeasti.

Väestöennusteet puolestaan pakottavat miettimään lapsiperheiden asemaa uudella otteella. Nuorten syrjäytyminen pistää etsimään ratkaisuja paitsi perheiden tukemisen myös koulutuksen puolelta.

Hallituskauden melskeissä moni kokee erityisesti koulutus- ja sivistysasioiden jääneen heikoille. Koulutusleikkausten koetaan painavan ikävänä taakkana sivistyspuolueena itseään mainostavan puolueen hartioilla.

– Keskusta otti niin sanotusti turpaan koulutuksenleikkaamisesta. Luottamus keskustan koulutuspolitiikkaan on palautettava, Tommi Halkosaari vaatii.

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan osalta keskustalla uskotaan olevan paljon annettavaa.

– Keskustalla on vanhin ja läheltä katsovin mahdollisuus tehdä hyvää vihreää politiikka. Ei anneta vihreille yksinvaltaa päättää, millainen on hyvä ihminen ilmastolle, Aleksi Kinnunen vetoaa.

Ari Mustamäen mielestä ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla hoidetaan myös alue-, maa- ja metsätalous- sekä talous- ja työllisyyspolitiikkaa, kun vain lanseerataan keskustan oma malli.

Sellaista pitää ruveta sorvaamaan pian. Tärkeää olisikin saada nostettua keskustan profiilia ilmastopoliittisena toimijana. Tehdä keskustalainen vihreys entistä näkyvämmäksi.

Perhepolitiikka kaipaa puoluevaltuutettujen mukaan terävöittämistä. Aleksi Kinnusen mielestä Suomella menee hyvin, mutta perheiden pahoinvointi on lisääntynyt.

– Lapsiperheiden köyhyys on ongelma. Onko Suomessa valittava joko lapset ja matalampi elintaso tai lapsettomuus ja parempi palkka, hän kysyy.

Raija Moilasen korostaa, että huostaanottojen määrä on traumaattisen suuri.

– Yhden laitosvuoden hinnalla perheelle voitaisiin järjestää yli seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä tai lähes 3000 tuntia kotipalvelua, hän vertaa.

Keskustalta odotetaan konkreettisia avauksia siitä, miten perheitä tuetaan ja kannustetaan. Vanhempainvapaauudistus tai varhaiskasvatuslinjaukset eivät yksin riitä.

Moni kaipaa esityksiä, jotka näkyvät suoraan perheiden arjessa. Esimerkiksi lapsilisän vaikuttavuus on erinäisten laskelmien mukaan romahtanut. Sille olisi aika tehdä jotain.

Puoluevaltuutetut peräävät keskustaa pitämään mielessä myös juurensa.

Juhamatti Näykki huomauttaa, että keskusta mielletään edelleen maalaispuolueeksi ja sitä kannattaa käyttää hyväksi.

– Ruuantuotanto täytyy muistaa aina välillä nostaa selkeämmin esille, myös tekojen kautta, hän painottaa.

Ari Mehtälä puolestaan vaatii aluepolitiikkaa kunniaan keskittämisen sijaan.

– Se on kokonaistaloudellista ja sillä tuetaan myös ympäristöpolitiikkaa, hän katsoo.

Varmaa on, että tulevien vaalien alla kaikkien puolueiden huulilla ovat tavalla tai toisella keskustan puoluevaltuutettujen kärkeen nostamat kolme asiaa.

Mikä on keskustan sanoma ja viesti äänestäjille?

Suomi kuntoon oli tarpeeksi konkreettinen ja vetoava viesti. Näiden teemojen pohjalta on saatava aikaiseksi yhtä puhutteleva vaalijulistus.