Näkökulma: Jeesustelu ja yleinen syyllistäminen eivät peliongelmia poista
Veikkauksen ja erityisesti yhtiön ”punaisten pelien” kärkituotteen eli pelikoneiden ympärille on taas kerran muodostunut merkillisen sekava keskusteluvyyhti.
Yleisradio ja erityisesti viime maanantain MOT-ohjelma yritti A-studion vauhdittamana luoda kuvaa Veikkauksesta yhtiönä, jonka moraali ei kestä päivänvaloa, valvonta on täysin retuperällä ja liikevaihdostakin ilmoitetaan rajusti toisistaan poikkeavia lukuja.
Kaiken lisäksi tämä valtion suojelua nauttiva penseä monopoli ei suostu toimittamaan julkisuuteen edes poliisin vaatimia dokumentteja kaikista toimistaan.
Kun syntilistaan lisätään vielä peliongelmaisiin liittyvä suoranainen piittaamattomuus, niin upposihan se viesti väkisinkin muuten uutisköyhän viikon agendaan.
Osin tämän seurauksena myös yhteiskunnan hyväosaiset pääsivät tuomaan twitterin palstoilla julki kiivasta paheksuntaa Veikkauksen ahneuden syistä ja kohtalokkaista seurauksista.
Peliongelma on vakava asia, mutta keinoksi haittojen ehkäisyyn ei riitä pelkkä pelikoneiden moukarointi maan tasalle.
Syyllinenkin on tässä jupakassa helppo löytää ja varsinkin sitä sormella yhteisesti osoittaa.
Poliitikot ja muinaisjäänteiksi koetut hallintoneuvostot ynnä muut yhtiöön liitetyt päättävät instanssit ovat saaneet kuulla kunniansa surkeasti hoidetusta työstä.
Muhkeat kokouspalkkiot kyllä kelpaavat kaikille, mutta kukaan ei ole valmis ottamaan vastuuta mistään. Ainakaan siitä, että ihmiset lyövät viimeiset ruoka- ja vuokrarahansa peliautomaattien pohjattomaan kitaan.
Toki valtion monopoliyhtiötä ja poliitikkoja saa ja pitääkin kritisoida. Puutteita ja parantamisen varaa löytyy moneltakin toiminnan osa-alueelta.
Toisaalta kriitikoiden täytyisi kuitenkin muistaa myös Veikkaukselle säädetty tehtävä.
Yhtiön peleistä kerätyt tuotot näyttelevät kohtalaisen merkittävää osaa tieteen, taiteen, kulttuurin, urheilun ja jopa sote-sektorin saamasta julkisesta rahoituksesta.
Jotta tuotot saataisiin pysymään edes jotenkin entisessä suuruusluokassa, ihmisten pitää edelleen osallistua Veikkauksen peleihin.
Ihannetilanne olisi tietysti sellainen, että pelaaminen jakaantuisi kansan kesken entistä tasaisemmin.
Kukin pelaisi juuri sen verran kuin siihen kelläkin on varaa. Eli varakkaat nykyistä enemmän ja köyhemmät nykyistä vähemmän. Jokainen ymmärtää, että tämmöiseen ideaalimaailmaan ei koskaan tulla pääsemään.
Paradoksaalisen koko tuoreesta kohusta tekee se, että Veikkaus on ottanut jo aiemmasta kritiikistä onkeensa.
Mainoksia on vedetty pois, peliautomaattien määrää ollaan pienentämässä rajulla kädellä ja niihin on tulossa pakollinen tunnistautuminen. Nettipelaamisen rajoitukset ovat olleet voimassa jo pitemmän aikaa.
Kaiken tämän seurauksena voi käydä niin, että Veikkauksen liikevaihto ja kate pienenevät merkittävästi. Samalla pienenee myös edunsaajille tuloutettava osuus Veikkauksen tuloksesta.
Jos automaatteja poistetaan ja pelimahdollisuuksia rajataan entisestään, voi käydä vielä heikommin.
Tavallinen ihminen on tapojensa vanki. Tuulikaapeissa seisomaan tottunut tuulipukukansa tarvitsee omat sirkushuvinsa ja sisältöä sekä jännitystä elämään. Jos ei sitä ”raharosvoa” siellä tutussa paikassa enää ole, se etsitään jostain muualta.
Pahimmassa tapauksessa joku voi vinkata väylän ulkomaisten yhtiöiden nettisivuille. Sinne hävityt rahat eivät mene hyväntekeväisyyteen eivätkä suomalaisille edunsaajille. Haitat sen sijaan jäävät suomalaisen yhteiskunnan hoidettaviksi.
Ylläoleva on tuttu tarina ja kerrottu monesti aiemminkin näissä samoissa yhteyksissä.
Syynä toistoon lienee jälleen kerran se, kuinka hankalasti ratkaistavasta asiasta on kyse.
Tätä taustaa vasten tuntuu kohtuuttomalta, että some-keskusteluissa nousee niin herkästi esiin vain syyttävä sormi. Viekää pois silmistä, estäkää, rajoittakaa ja niin edelleen.
Kukaan ei esimerkiksi kehota niitä joilla on varaa pelaamaan nykyistä huomattavasti enemmän, jotta tuottotavoite pysyisi edes jotenkuten tasapainossa.
Toki ongelmia pitää nostaa esille ja siinä mielessä Veikkausta koskeva tuore keskustelu on ajanut asiansa.
Kaikki kuitenkin tietävät että jeesustelu, paheksuminen ja syyttely eivät suurinta harmia eli peliongelmaa mihinkään poista. Eivätkä tuo yhtään uutta euroa meidän kaikkien yhteiseen potiin jaettavaksi.