Naisen nenä ei sittenkään valitse parasta lastentekokumppania
Tutkimus on nyt selvittänyt, haistaako nainen parhaan kumppanin lastentekoon. Vastaus on ei.
Hajuaistiin perustuvat mieltymykset parinvalinnassa eivät nimittäin takaa sukusolujen yhteensopivuutta, Itä-Suomen yliopiston johtama tutkimus paljastaa.
Immuunijärjestelmän toiminnalle tärkeiden MHC-geenien tiedetään välittävän parinvalintaa sekä yksilö- että sukusolutasolla.
Aiemmat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että MHC-geeneillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi hajuaistiin perustuviin parinvalintamieltymyksiin, eli siihen, kuinka miellyttävänä mahdollisen kumppanin hajua pidetään.
Tutkijoille on kuitenkin jäänyt epäselväksi, toimiiko MHC-geeneihin perustuva parinvalinta samalla tavalla ennen ja jälkeen yhdynnän, eli sekä yksilö- että sukusolutasolla.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhdeltätoista mieheltä kerättiin ihon hajunäytteitä, minkä jälkeen kymmenen kokeeseen osallistunutta naista arvioi hajunäytteiden miellyttävyyttä ja voimakkuutta.
Tutkijat siten muodostivat kaikkiaan 110 erilaista mies-naisyhdistelmää analysoidakseen, ennustivatko naisten tuoksumieltymykset siittiöiden hyvää liikkuvuutta munarakkulanesteessä.
Miesten tuli noudattaa todella yksityiskohtaisia ohjeita, jotta hajunäytteiden kerääminen tapahtui luotettavasti.
– Olemme erittäin varmoja siitä, että onnistuimme saamaan talteen kunkin osallistujan yksilöllisen hajun. Naisten puolestaan piti tehdä ovulaatiotestejä, joilla varmistuttiin siitä, että hajujen arviointi tapahtui hedelmällisenä aikana, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, FT Annalaura Jokiniemi kertoo tiedotteessa.
Tutkijat analysoivat kaikkien mies-naisyhdistelmien MHC-yhteensopivuutta. Huomioon otettiin sekä klassiset että ei-klassiset MHC-geenit.
Tulokset osoittivat, että naiset suosivat MHC-geeneiltään samankaltaisten miesten tuoksuja, mutta siittiöt liikkuivat paremmin ei-samankaltaisissa mies-naisyhdistelmissä.
Professori Jukka Kekäläinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että naiset suosivat omien MHC-geeniensä kanssa samankaltaisten miesten tuoksuja, mutta sen sijaan siittiöiden liikkuvuus munarakkulanesteessä oli parempi silloin, kun mies ja nainen olivat MHC-geeneiltään erilaisia.
– Tämä viittaa siihen, että hajuaistin perusteella viehättävimpinä pidetyt miehet eivät välttämättä aina ole parhaita kumppaneita hedelmöittymisen kannalta, professori Jukka Kekäläinen Itä-Suomen yliopistosta toteaa.
Yksilö- ja sukusolutasolla tapahtuvat parinvalintaprosessit voivat siis olla ristiriidassa keskenään. Sukusolutasolla tapahtuvalla parinvalinnalla voi olla ratkaiseva merkitys, sillä se saattaa estää munasolun hedelmöittymisen tapauksissa, joissa kumppanit ovat geneettisesti yhteensopimattomia.