Mustikasta ja puolukasta luvassa hyvä sato – sade haitannut mansikkasatoja
Mustikasta ja puolukasta saadaan Suomessa tänä vuonna todennäköisesti hyvä sato, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Mustikan sadosta Luke ennustaa hyvää etenkin maan eteläosissa, ja muualla maassa sadosta on tulossa tavanomainen tai hiukan sitä parempi. Lämpimät touko- ja kesäkuu aikaistivat sadon kypsymistä.
– Sato on alkanut pikkuisen aikaisemmin kuin yleensä, mutta ei mitenkään tavanomaisesta poikkeavasti, sanoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola STT:lle.
Puolukan raakilehavaintojen teko on vielä kesken, mutta kukinnan aikaiset olosuhteet ovat olleet suosiollisia pölytykselle. Luke arvioi sadosta tulevan hyvä.
– Puolukan pääsatokausi menee reilusti elokuun puolelle, Peltola kiteyttää.
Keskeistä satojen onnistumisessa on onnistunut pölytys. Esimerkiksi mustikan kukkia oli tyypillinen määrä, mutta pölytystulos oli hyvä.
Niin ikään puolukkaa on pölytetty hyvin. Sen kukinta tapahtuu niin myöhään, että sääolosuhteet ovat pölytyksen kannalta jo edullisemmat, Peltola arvioi.
Mustikan ja puolukan pääasiallisia pölyttäjiä ovat kimalaiset, jotka pärjäävät Peltolan mukaan vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Suomuurain eli lakka taas tuottanee tavanomaista vaihtelevamman sadon. Osalla alueista pölytys on onnistunut ennustetusti, mutta joillakin paikoilla se on epäonnistunut täysin. Taustalla heikohkoon satoon ovat sääolosuhteet, jotka vaikuttavat pääosin avosoilla kasvavaan lakkaan.
– Lakkaa pölyttävät erilaiset kukkakärpäset, jotka eivät ole kovin vahvoja lentäjiä. Epäedulliset sääolosuhteet, kuten sade, tuuli ja kylmyys, rankaisevat nimenomaan avosoita, Peltola avaa.
Säät olivat epäedullisia etenkin Pohjois-Suomessa, jossa lakkaa pääosin poimitaan.
Tämänhetkinen sää ei enää vaikuta luonnonmarjoihin. Mahdolliset sateet saattavat lähinnä tehdä marjan keräämisestä epämiellyttävää.
Ulkomaalaiset poimijat ovat olleet pitkään suuressa roolissa Suomen marjanpoimintatöissä. Ulkoministeriö on hylännyt tänä vuonna merkittävän osan ulkomaalaisten marjanpoimijoiden viisumihakemuksista.
Peltola arvioi kuitenkin epätodennäköiseksi, että luonnonmarjoja jäisi tänä vuonna paljon poimimatta metsään. Hänen mukaansa viisumipäätökset vaikuttavat kaupalliseen poimintaan ja järjestäytyneisiin markkinoihin, joiden määrä kokonaispoiminnasta on noin neljäsosan.
– Suurin osa marjanpoiminnasta on kotitarvepoimintaa ja suoramyyntipoimintaa, Peltola muistuttaa.
Tämänvuotinen mansikkasato jää ehkä hieman alle tavanomaisen mutta mukailee viime vuoden satoa, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen. Tästä huolimatta muun muassa kesää virkistäneet sateet ovat tehneet hallaa mansikkasadolle.
– Jos rankkasade osuu, kun marja alkaa olla kypsä, se pehmentää marjan pinnan ja marja menee huonoksi, Wirtanen sanoo.
Niin ikään talvi näkyy mansikkasadossa, sillä mansikkapensaat ovat jääneet melko pieniksi.
Mansikka on puutarhamarjojen joukossa kärsinyt sääolosuhteista eniten. Wirtanen arvioi muiden puutarhamarjojen pärjäävän kesän mittaan hyvin. Mansikan suhteen ei kuitenkaan ole huolta, vaikka luvassa ei olekaan huppuvuosi.
– Ei meillä mansikkapulaa ole, Wirtanen sanoo.
Jos Suomeen saapuvat loppukesästä kovat helteet, mansikkasato kypsyisi nopeammin. Vaikka näin kävisi, tänä vuonna ei ole vaaraa, että koko satoa ei saataisi kerättyä.