Museoiden pitäisi ottaa tekoälykehityksessä aktiivinen rooli, sanoo Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu
Kun ostamme pääsylipun museoon, odotamme tavallisesti pääsevämme tutustumaan vanhoihin esineisiin, taideteoksiin tai rakennuksiin. Konkreettisten näyttelykappaleiden ohesta oletamme löytävämme taustoittavia tekstejä tai videoita.
Tulevaisuuden museo saattaa tarjota kävijälleen jotain aivan muuta. Kuten museon, jota ei fyysisesti edes ole olemassa ja jossa voisi vierailla kotisohvalta. Tai tekoälyn luoman oppaan.
Museoliiton toimitusjohtajan Petra Havun äänestä kuultaa innostus, kun hän alkaa kertoa museoiden tulevaisuudennäkymistä.
Havun mukaan museoiden on sopeuduttava yhteiskuntamme muutoksiin ja tarpeisiin.
– Me olemme laiskempia ja laiskempia lukemaan, asioiden pitää olla kuvallisia ja mieluiten interaktiivisia, Havu tiivistää nykyihmisten taipumuksia.
Havu on avainpaikalla pohtimassa museoiden tulevaisuutta, sillä hän aloitti elokuun alussa yli 30 000:ta eurooppalaista museota edustavan Euroopan museojärjestöjen verkoston (Nemo) puheenjohtajana. Nemo on vuonna 1992 perustettu kansallisten museojärjestöjen riippumaton verkosto, joka edustaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden museoyhteisöä.
Tekoäly kehittyy häkellyttävää tahtia, ja sen uusissa käyttömahdollisuuksissa on melkein mahdotonta pysyä kärryillä.
– Me olemme kaikki aloittelijoita, on muutama ammattilainen, kaikki muut aloittelijoita, Havu toteaa.
Havun mukaan Suomi on kuitenkin Euroopassa muiden Pohjoismaiden ja Viron ohella edelläkävijä tekoälyteknologian hyödyntämisessä museoissa.
Suomessa on jo käynnissä projekteja, joissa kartoitetaan niin kutsuttujen virtuaalimuseoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan museot selvittävät tekoälyn erilaisia sovellusmahdollisuuksia XR-museohankkeessaan.
Tekoälyllä museoista voidaan tehdä Havun mukaan myös aiempaa saavutettavampia. Jos museossa voi vierailla kotoa, useammalla olisi mahdollisuus käydä museossa.
Paitsi museoiden kehittämisessä yleisöä kiinnostavammiksi tekoälystä voi tulevaisuudessa olla apua myös museoiden kokoelmien digitoimisessa ja digitaalisessa hyödyntämisessä.
Jos museot eivät itse ota aktiivista roolia tekoälyn soveltamisessa, voi museoiden rooli luotettavan tiedon lähteenä vaarantua.
– Tiedonvälitys on aika poleemista, ja on paljon valeuutisia ja muuta. Museoita pidetään kuitenkin monessa maassa todella luotettavina.
Ongelmana Havun mukaan on, että tekoäly tekee virheitä. Ihmistä tarvitaan siis vielä tarkistamaan tekoälyn työ.
Havu on huolissaan siitä, että museot joutuisivat toimimaan kaupallisen tekijöiden ehdoilla.
– Museot voisivat ottaa aktiivisen roolin. Tämä keskustelu on nyt vasta alkamassa.
Suomen hallituksen kaavailemat kulttuurialan leikkaukset Havu näkee jarruna museoiden kehittämistyölle.
– Museot tarvitsevat rahaa osaamisen kehittämiseen ja siirtymään.
Tekoälyn käyttö voisi tuoda myös pitkällä aikavälillä säästöjä, jos ihmistyövoiman käyttö tai varastotilan tarve vähentyy.
Kulttuuriperintö on eurooppalaisuuden ytimessä, Havu muistuttaa.
– Siirtymä on paljon parempi ja tehokkaampi jos se kyetään hallitusti tekemään kuin jos se tapahtuisi distruptiivisesti – että toiset (museot) katoavat ja toiset selviytyvät.