MTK komission budjettiesityksestä: Suomen hallituksella näytön paikka – "Brittien EU-eroa ei voi rahoittaa viljelijöiden pussista"
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK odotti EU-komissiolta kunnianhimoisempaa esitystä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi.
EU-budjetin haasteena on paikata brexitin myötä syntyvää rahoitusaukkoa ja vastata samalla EU:n uusiin haasteisiin.
MTK:n mielestä komission budjettiesitys, 1,11 prosenttia jäsenmaiden BKTL:stä, ei ole riittävä ja se tulisi nostaa 1,2 prosenttiin. Pallo on nyt EU-parlamentilla ja etenkin jäsenmailla.
– Myös Suomen hallituksella on edessään näytön paikka, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tiedotteessaan.
Komission rahoituskehysesitys leikkaisi maatalousbudjettia viisi ja koheesiorahoja seitsemän prosenttia nykytasosta.
Yksi tärkeimmistä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista on viljelijöiden tulojen turvaaminen, MTK huomauttaa.
– Maatalouden kannattavuus on ollut heikko viime vuodet ja viljelijät ovat odottaneet EU:n maatalouden tukien säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Viljelijät ovat jo maksaneet kovan hinnan Venäjän vastapakotteiden muodossa, MTK huomauttaa.
Järjestö korostaa, että viljelijöitä ei voi simputtaa uusilla vaatimuksilla, byrokratialla ja kohtuuttomilla sanktiolla ja samalla leikata tuloja.
– Ymmärrämme kyllä rahoituspaineet, mutta brittien EU-eroa ja EU:n uusia haasteita ei voi rahoittaa viljelijöiden pussista. Suomen kannalta maaseutuohjelmien rahoitus on tärkeää. Komission ehdotuksessa maaseuturahoitusta leikataan enemmän kuin suoria tukia. Se lisäisi suoraan myös nettomaksuosuuttamme EU:lle, Marttila sanoo.
Komissio lisää rahoitusta yhteiseen puolustukseen, sisäiseen turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen varautumiseen.
MTK sanoo, että erityisesti ilmastonmuutos on maa- ja metsätalouden kannalta tärkeä kohdentamisalue, joka on huomioitava jatkovalmistelussa.
– Maa- ja metsätalous ovat tärkeimmät hiiltä ilmasta sitovat elinkeinot. Niiden kehittämiseen pitää nyt panostaa niin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kuin siihen sopeutumiseksi, korostaa Marttila.