Mottimestarit näyttivät kyntensä myös Lapin sodassa – Suomi kävi yhtäaikaisesti kahta kaupunkitaistelua
Lapin sodan päätapahtumana pidetään usein Tornion valtausta ja Tornionlaakson taisteluita, parhaiten toki muistetaan Rovaniemen palo.
Tornio vaati onnistuakseen saksalaisten sitomisen muualla, etteivät nämä irrottaisi apujoukkoja ajamaan suomalaiset pois Torniosta.
Syys–lokakuun vaihteessa 1944 Lapin sota alkoi toden teolla. Neuvostoliiton määräämissä rauhanehdoissa suomalaiset sitoutuivat ajamaan saksalaiset pois maasta. Saksa oli vastannut aseveljenä sotatoimista Suomen Lapista käsin sekä osasta Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta.
Suomalaiset nousivat uskaliaasti maihin Torniossa 1. lokakuuta 1944. Maihinnousu oli yllätysisku saksalaisten selustaan eikä vastassa ollut kovinkaan paljon saksalaisia.
Saksalaiset olivat odottaneet suomalaisten iskevän Kemiin. Kemi oli esteenä pohjoiseen edetessä ja siksi strategisesti tärkeä kaupunki.
Torniossa onnistuminen olisi jäänyt lyhytaikaiseksi iloksi, ellei samaan aikaan olisi hyökätty myös Kemiä vastaan. Saksalaiset piti sitoa ainakin muutamille alueille ja ajaa näiltä pois samanaikaisesti.
Kemin valtaus, joka tunnetaan myös Kemin taisteluna, käynnistyi samaan aikaan kuin maihinnousu Torniossa eli 1. lokakuuta. Heti aamuyöstä suomalaiset valtasivat Ajoksen saaren ja Kraaselin sillan. Sillan saksalaiset saivat kuitenkin muutamien tuntien päästä takaisin.
Kemiin hyökkäsivät osasto Pennanen ja 15. prikaati. Osaston johdossa oli eversti, myöhempi kenraaliluutnantti Antti Pennanen ja prikaatin johdossa eversti August Kuistio.
Kuten Torniossa, Kemissäkään ei evakuoitu siviiliväestöä taisteluiden tieltä. Tässä syynä oli paljolti se, että kaupunki oli saksalaisten hallussa, ja toisaalta etukäteiset kehotukset poistumisesta tai suojautumisesta olisivat paljastaneet suomalaisten aikeet.
Vaikka sotatoimet aloitettiin jo 1. lokakuuta, varsinaisen kaupungin alueelle hyökättiin vasta 6. ja 7. lokakuuta.
Saksalaisten tiedettiin olevan asemissa pääosin kaupungin eteläpuolella. Eversti Kuistio antoi pääjoukolle käskyn hyökätä idästä ja loppujen joukkojen sitoa etelän suuntaa puolustavia saksalaisia tekemällä hyökkäys asemiin.
Itäpuolen metsistä tehty hyökkäys yllätti saksalaiset täysin. Aamupäivällä 7. lokakuuta tehty hyökkäys onnistui, ja saksalaiset jäivät melkein täysin saarroksiin.
Osa onnistui pakenemaan ennen kuin motti sulkeutui. Vangiksi jäi kuitenkin 500 saksalaista.
Strategisia takaiskujakin suomalaiset kokivat. Saksa ehti tuhota tärkeitä siltoja, teitä, rautateitä sekä Kemin lentokentän.
Saksalaisten lentopommitukset tuhosivat vielä teollisuusrakennuksia. Monia muitakin rakennuksia saksalaiset ehtivät tuhota.
Kaatuneita saksalaisia oli satoja. Suomalaiset selvisivät huomattavasti pienemmillä tappioilla.
Taistelun Kemistä voi katsoa päättyneen 8. lokakuuta kello 10, kun saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillan sinetöiden näin poistumisensa kaupungista. Saksalaiset vetäytyivät pohjoiseen, ja suomalaisten varmistettua Kemin ja Tornion tie oli avoin lopunkin Lapin vapauttamiselle. Maayhteys Ruotsiin oli nyt myös varmistettu.
Lapin sodasta on kulunut 80 vuotta. Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen maaperältä huhtikuussa 1945. Suomenmaa seuraa juttusarjassa Lapin sodan tapahtumia ja siihen liittyviä ilmiöitä huhtikuulle saakka.