Miten yksityisiä päiväkoteja valvotaan Suomessa?
Alkuviikosta kerrottiin, että Tampereella toimivan yksityisen ABC-Päiväkodin yrittäjä on saanut sakot lapsipornon hallussapidosta.
Yksityisiä päiväkoteja valvotaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, aluehallintovirastoissa, Valvirassa ja kunnissa.
STT kysyi opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Kirsi Alilalta ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Marja-Liisa Keski-Rauskalta heidän näkemyksiään yksityisistä päiväkodeista.
Opetusministeriö julkistaa kuun lopussa laajan selvityksen yksityisen varhaiskasvatuksen tilanteesta.
Miten laadukkaita yksityiset päiväkodit kokonaisuutena ovat? Marja-Liisa Keski-Rauska, Kirsi Alila:
– On erittäin hyviä ja laadukkaita, siltä väliltä ja sitten on sellaisia päiväkoteja, jotka aiheuttavat huolta ja murhetta.
– Yksityisen tulee vastata kunnallista tasoa ja sitä juuri pitäisi valvoa.
Miten paljon yksityisiä päiväkoteja on Suomessa ja miten lapset niihin valikoituvat? Kirsi Alila:
– Me emme tiedä. Näyttää siltä, että yksityisten päiväkotien määrä kasvaa. Etenkin yksityiset ketjut ovat lisääntyneet.
– Yksityinen toimija voi valikoida asiakkaitaan toisin kuin kunnallinen. Ei ehkä haluta alle 3-vuotiaita, ei vuorohoitoa tarvitsevia tai erityisen tuen lapsia.
Millaisia asioita yksityisten päiväkotien valvonnassa nousee esille? Marja-Liisa Keski-Rauska:
– Aika paljon työllistää rekisteröintiin liittyvän materiaalin läpikäyminen ja tarkistaminen. Se on ennakollinen valvontatehtävä ja vie yllättävän paljon aikaa. Asiakirjoissa on usein puutteita ja niitä pitää pyytää lisää.
– Lisäksi kunnan virkamiehet kysyvät neuvoja ja lainsäädännön tulkinta-apua esimerkiksi henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista.
– Harvemmin tulee yksityisen päiväkodin toiminnan laadusta kysymyksiä.
Mitkä muut asiat? Marja-Liisa Keski-Rauska:
– Päiväkodissa on paljon tukitehtäviä, kuten ruokahuoltoa ja siivousta. Niihin ei ole palkattu tekijää, vaan kasvatushenkilöstö joutuu tekemään ne oman työnsä ohella ja se aiheuttaa, että ollaan paljon pois lapsiryhmästä. Henkilöstö saattaa itse kysyä joko meiltä, kunnalta tai ammattiliitolta tilanteiden turvallisuudesta, jos esimerkiksi yksi henkilökunnasta on ison lapsimäärän kanssa pihalla, koska toinen siivoaa tai hakee ruokatarpeita.
– Ruuan laatu. Esimerkiksi aamu- ja välipaloista on tingitty ja ne on pyritty tekemään mahdollisimman halvalla ja ne toistuvat samanlaisina.
Mitkä ovat valvonnan menettelytavat? Kirsi Alila:
– Valvira tai aluehallintovirasto voi tehdä tarkastuksen perustellusta syystä. Sen jälkeen voidaan antaa ohje, että havaitut puutteet pitää korjata tietyssä määräajassa. Sen jälkeen tarkastetaan, ovatko epäkohdat poistuneet.
– Sakko, toiminnan keskeytys tai toiminnan kielto ovat myös mahdollisia.
– Kuntakin voi saada huomautuksen, jos se on menetellyt virheellisesti valvonnassa.
Miten valvontajärjestelmää tulisi muuttaa? Kirsi Alila, Marja-Liisa Keski-Rauska:
– Kunnat tuntuvat haluavan, että lainsäädäntö selkiytyisi ja eri toimijoiden vastuut ja tehtävät olisivat selkeämpiä.
– Ensisijaisen valvontaviranomaisen pitäisi pystytä tekemään nopeasti päätökset eikä niin, että joudutaan valvonnan, pitkien kaavojen ja muiden viranomaisten kautta kierrättämään tätä asiaa ja siirtää päätäntää esimerkiksi aluehallintovirastolle.
Juttua varten on keskusteltu myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virkaa tekevää ylijohtajan Marko Pukkisen ja johtaja Tuomo Laitilan kanssa.
