Ministeriön raportti toteaa syrjäseutujen turvallisuustyöntekijöiden resurssipulan kroonistuneen
Suomen syrjäseutujen resurssipula on kroonistunut. Tämän takia turvallisuustyöntekijöiden rekrytoiminen syrjäseuduille on vaikeutunut. Poliisin rekrytointivaikeuksien lisäksi myös muun muassa sopimuspalokuntalaisten määrä on laskussa, sanotaan Sisäministeriön tilaamassa raportissa harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta.
Syrjäseutujen vakituinen väestö on vähentynyt, mutta kausittaisen väestön merkitys kasvaa. Raportissa kerrotaan kausiasukkaiden lisäävän myös turvallisuuspalveluiden käyttöastetta ja tarvetta.
Turvallisuusviranomaisten resursseja on siirretty syrjäseuduilta kaupunkeihin muuttoliikkeen mukana viime vuosikymmenten aikana.
Toimintavalmiusaikojen kasvu voi raportin mukaan vähentää syrjäseudun asukkaiden luottamusta viranomaisen kykyyn toimia, mikä puolestaan nostaa kynnystä ilmoittaa asioista poliisille.
Raportin mukaan turvallisuudessa keskeisenä tekijänä on koettu turvallisuuden tunne. Esimerkiksi pohjoisimmassa Lapissa poliisin tehtävämäärät ovat poliisipäällikkö Esa Heikkisen mukaan hyvin pieniä. Silti poliisin vähäinen näkyvyys alueella on voinut nakertaa turvallisuuden tunnetta.
Eristäytyneimmillä alueilla asukkaat ovat myös sosiaalisesti eristäytyneitä, eikä kenenkään käytöstä valvota edes epävirallisesti. Järjestöjen ja yhdistysten merkitys syrjäseutujen turvallisuudelle korostuu tulevaisuudessa, raportissa sanotaan.
Syrjäseuduilla asuvien suomalaisten turvallisuuden tunne on raportin mukaan keskimäärin suurempi kuin kaupungissa asuvien. Utsjoen kunnanjohtajan Vuokko Tieva-Niittyvuopion mukaan syrjäseutujen asukkaat ovat kyvykkäitä ja naapuria autetaan.
– Mutta yhteiskunnan turvallisuusvelvollisuutta pelkällä naapuriavulla ei voi korvata. Kun aletaan miettiä kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia, tullaan juridisesti hyvin vaikeaan tilanteeseen, Tieva-Niittyvuopio sanoo.
