Lukijalta: Tavallinen, turvallinen ja sujuva arki
Taiteen ystävänä, tutkijana ja sen maailman moni-ilmeisyyttä opettaneena olen aina arvostanut elämässäni otsikon kolmea elämän peruselementtiä.
Politiikan vastuulliset päättäjät osaavat syyllistää kansalaisia milloin milläkin ajankohtaisella ja muka yllätyksenä tulleella menoerällä. Siksi pitää vaan ymmärtää ja luopua jopa aivan välttämättömistä terveyspalveluista.
Tavallinen tavallisuus on yleisellä tasolla turvallista, joskus arkipäiväsen turruttavan toteavaa, mutta rauhallinen ja sujuva arki ei kaipaa ylimaustettuja negatiivisia tai positiivisia toimintasuunnitelmia uppo-outojen sosiaalibyrokratian reunaehtoineen. Usein nuo reunaehdot sulkevat nk. auttajan vastuun ja autettava jää ihmetyksen tilaan, kun yksinkertaistettu ja mietitty anomus ei tuota tuloksia.
Kuvataiteen tehtävissä herättelin joskus oppilaitteni mielikuvitusta ja arkiajatuksia erilaisilla, hiukan huumorillakin höystettynä. Kauhu voi kurkistaa kahvikupista, aamu-uninen kotikissa kertoo selevällä savon murteella uskomattomasta unestaan, lähimetsä tai koko rakennettu ympäristö saattoi muuttua väärän väriseksi. Taiteen maailmassa voi mahdoton muuttua mahdolliseksi ja jääkarhun matkalaukussa ei jäätelö sula, vaikka se vierailee päiväntasaajalla.
Ennen puhuttiin nk. vieraskoreudesta, kun tavattiin vaikkapa ulkomaalainen tai vieraspaikkakuntalainen. Nykyään luonnosta nimetään yhä uusia vieraslajeja, joihin pitää kitkemisen ja tappamisen vimma kanavoida. Voisi aivan maltillisesti ja rauhallisesti suhtautua noihin vieraisiin, jotka ovat kansainvälistymisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen lisääntyessä hivuttautuneet pientareille, pelloille ja jopa kaupunkien asvalttirakosiin. Itse koen täällä maaseudulla juhlavaksi tunnelmaksi ajaa lupiinipuskien reunustamaa kujaa ja pian samoilla paikoilla kukoistavat keltaiset syysmaitikat, pietaryrtit ja ahdekaunokit.
Siedätyshoitoa voi jokainen etsiä taiteen maailmasta, jos tavanomainen ja tavallinen arki vaikuttaa ankealta.
Magritten maalauksissa kivet leijuvat kuin linnut ja Dalin kirahvit palavat arvoituksellisesti, Picasso pilkkoi sodan kauhuista kärsivän Guernican-kaupungin maalauskankaalleen ja nykypäivän uutisissa samainen tuhovoima turruttaa katsojaa päivästä toiseen.
Toivoa on vielä, että rauhankyyhky lentää tyynesti, joskin voipuneena kaiken tuon tuhotun ja tapetun arkimaiseman yllä.
Aune Linnimäki
taidehistorioitsija, Rantasalmi
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/