Ministeriö selvitti: Valtiontaloudelle neutraali 700 euron perustulo ei lisäisi työnteon kannattavuutta

Perustulo vähentäisi hieman köyhyyttä, mutta ei lisäisi työnteon kannattavuutta, mikäli uudistus tehdään kustannusneutraalisti.

Näin arvioidaan valtiovarainministeriölle tehdyssä, perjantaina julkaistussa selvityksessä. Kustannusneutraalius tarkoittaa sitä, että perustulosta koituvien lisäkulujen kattamiseen on määritelty myös tulot, tässä tapauksessa veronkorotukset.

Erityisasiantuntija Heikki Viitamäen selvityksen mukaan ei ole perusteltua väittää, että perustulomallissa työnteko kannattaa aina.

Pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tulotaso nousisi, mutta työnteko ei perustulon rahoitukseen vaadittavien veronkorotusten jälkeen olisi nykyistä kannattavampaa. Verojen jälkeiset nettotulot säilyisivät useimmilla lähes ennallaan. Tuloerot supistuisivat lievästi.

Selvityksessä perustulon rahoituksessa ei ole otettu huomioon esimerkiksi julkistalouden vahvistumista tai heikentymistä perustulon tuomien työllisyysmuutosten myötä.

– Käyttäytymisvaikutuksia ei ole otettu huomioon. Ne ovat vähän monimutkaisia asioita ja voivat olla suuntaan tai toiseen. Niiden selvittäminen olisi aika iso asia, jos sen yleensä edes pystyy tekemään, Viitamäki sanoo.

Viitamäen selvityksessä yleisen perustulon suuruudeksi oletettiin 696,60 euroa. Summa vastaa nykyisen työmarkkinatuen tasoa. Opiskelijoiden perustulon tasoksi määritettiin 220 euroa kuukaudessa ja eläkkeensaajilla 784,52 euroa, joka vastaa takuueläkettä.

Arviossa perustulon hintalapuksi muodostui 37,5 miljardia euroa. Sillä korvattaisiin nykyisiä veronalaisia etuuksia 18 miljardilla eurolla.

Viitamäki arvioi selvityksessä pelkästään perustulon välittömiä taloudellisia kannustimia. Hänen mukaansa on mahdollista, että perustulolla olisi muita hyödyllisiä ominaisuuksia, jos se esimerkiksi lieventäisi sosiaaliturvaan liittyvää byrokratiaa.