Ministeri Ikonen: Mahdottoman kalliista vuokratyöstä tullut liian yleistä hyvinvointialueilla
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) pitää vakavana, että hyvinvointialueiden alijäämät ovat kasvamassa selvästi aiemmin arvioitua suuremmiksi. Tuoreiden ennusteiden perusteella alijäämää on kertymässä tänä vuonna yhteensä 1,45 miljardia euroa.
Jos menojen kasvu jatkuu näin rivakkaa tahtia, on tilanne Ikosen mukaan kestämätön sen kannalta, että hyvinvointipalvelut pysyttäisiin turvaamaan myös tulevaisuudessa.
Valtiovarainministeriön (VM) mukaan ostopalveluiden käytön kasvu oli iso syy alijäämien paisumiseen. Ikonen kertoo, että ostopalveluiden kohdalla erityisenä haasteena on vuokratyö, jonka osuus on ministerin mukaan kasvanut liian paljon.
– Se on mahdottoman kallis elementti. On tilanteita, joissa vuokratyötä tarvitaan, mutta nyt siitä on tullut joillakin alueilla liian yleistä, ja se nostaa merkittävästi kustannuksia, Ikonen sanoi STT:lle Torniossa keskiviikkona.
Ikosen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä mietitään parhaillaan erilaisia toimia vuokratyön hillitsemiseksi. Pohdinnassa on esimerkiksi työntekijöiden saatavuuden parantamiseen tähtääviä lakimuutoksia ja työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä toimia. Lisäksi sote-alan koulutusten aloituspaikkoja on lisätty, jotta työntekijäpulaa saataisiin helpotettua.
Ikosen mukaan olisi tärkeää, että osaajapulaan löydettäisiin vakituisia ratkaisuja. Sote-kuluja saataisiin paremmin kuriin, jos keikkatyöntekijöiden tilalle saataisiin vakituisia työntekijöitä.
– Vuokratyö on tarkoitettu alun alkaen siihen, että kriittisissä hetkissä sillä voidaan ratkaista hetkellinen tilanne, mutta se ei voi olla pysyvä olotila, jolla pyöritetään palveluita. Se on liian kallis tapa tehdä asioita, Ikonen sanoo.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina toimittajille Rovaniemellä, että hyvinvointialueet on otettava tiukempaan ohjaukseen. Myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ennakoi maanantaina Ylen A-studiossa, että alueet tarvitsevat lisää valtion ohjausta.
Kunta- ja alueministeri Ikonen kertoo, että valtio aikoo ottaa tehostettuun ohjaukseen etenkin niitä alueita, joilla on erityisen suuria haasteita. Tarkoituksena on käydä näiden alueiden kanssa tilannetta tarkemmin läpi.
– Meillä on nyt valtiovarainministeriössä käynnissä analyysi, että käymme tarkemmin läpi näitä alueita ja paneudumme heidän kanssaan tilanteeseen syvemmin.
Ikosen mukaan viime kädessä keinona on käytettävissä myös arviointimenettely, jos näyttää siltä, että jotkin alueet eivät saa alijäämiään katettua tavoitellussa aikataulussa tai että palvelut vaarantuvat.
Hyvinvointialue voi päätyä niin kutsuttuun arviointimenettelyyn, jos se ei pysty kattamaan kertyneitä alijäämiä vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos hyvinvointialue ei VM:n arvion mukaan näytä selviävän tehtävistään, se voidaan aluejakoselvityksen jälkeen yhdistää muihin alueisiin.