Ministeri ehdotti suurinta lapsilisää esikoisesta – "Rahalla ei tehdä vauvoja", asiantuntija vastaa

Lapsiperheet

Rahaan liittyvät asiat nousevat harvoin esille, kun lapsen saamista pohtivat ottavat yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon (MLL). Sen sijaan epävarmuutta aiheuttaa esimerkiksi oma mielenterveys, kertoo MLL:n asiantuntija Heini Björk STT:lle.

– Se on ihan valtava huoli, mikä mielenterveyden osalta on. Luulen, että se linkittyy myös siihen, että jaksaminen on valmiiksi jo vähän huonoa tai pelottaa, että lapsen saaminen katkaisee kamelin selän, Björk sanoo.

MLL:n Haluanko vanhemmaksi -nettikirjepalveluun ottavat useimmiten yhteyttä 25–40-vuotiaat naiset, vaikka osa yhteydenottajista on miehiä. Lapsenhankintapäätöstä empiville on myös keskustelupalsta.

Yhteydenotoissa on noussut monta kertaa esille myös oma menneisyys koulukiusattuna. Nämä asiat eivät usein nouse Björkin mukaan julkiseen keskusteluun.

– Ei ole keinoja suojella lasta kiusaamiselta, ja pelätään, että lapsi joutuu kokemaan saman, Björk kertoo.

Usein poliitikkojen ratkaisu matalaan syntyvyyteen ovat kuitenkin taloudelliset kannustimet. Sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdotti viime viikolla Helsingin Sanomissa, että ensimmäisestä lapsesta voisi saada eniten lapsilisää. Ehdotus liittyy hallituksen aikeisiin uudistaa lapsilisäjärjestelmä.

Lisää rahoitusta ministeri ei kuitenkaan haastattelussa etuuksiin luvannut.

Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen oli Ylen haastattelussa samoilla linjoilla. Lisäksi hän ehdotti, että lapsilisää maksettaisiin ensimmäisestä lapsesta sitä enemmän, mitä nuorempana lapsen saisi.

Lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta tällä hetkellä 94,88 euroa kuukaudessa. Lapsilisä nousee asteittain niin, että viidennestä ja sitä seuraavista lapsista maksetaan lapsilisää 192,69 euroa.

Björkin mukaan taloushuolet näkyvät lopulta lasta harkitsevien yhteydenottajien viesteissä vähemmän kuin voisi olettaa. Rahaan liittyvät pohdinnat koskevat useimmiten omaa taloudellista tilannetta ja urakehityksen tyssäämistä, Björk kertoo.

– Ajatellaan, että sitten se lakkaa, että sitten ei voi enää edetä uralla.

Järjestön sivuilla olleessa kyselyssä reilusta 1 500:sta sivuilla kävijästä yli puolet nimesi tärkeäksi tekijäksi lasten hankkimisessa varmuuden siitä, että saa apua lasten hoitoon. Yli 20 prosenttia mainitsi talousasiat.

Toisaalta moni kokee painetta selviytyä yksin.

– Pelätään, että joudutaan turvautumaan tukiin. Yleisen keskustelun sävy on vähän sellainen, että jos joutuu hakemaan tukia, on epäonnistunut.

Yhteydenottojen perusteella Björkille on tullut kuva, että perhe-etuuksien heikentäminen näkyy lapsensaantihaluissa, mutta etuuksien kehittäminen näkyy yleisenä turvallisuudentunteena.

– Kaikki tukien heikentämiset, jotka eivät osu suoraan lapsiperheisiin, heikentävät kuitenkin luottamusta yhteiskunnan turvaverkkoon ja sitä kautta vaikeuttavat päätöksentekoa lapsen saamisen suhteen.

Erityisesti syntyvien esikoisten määrän lasku perustelisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan sitä, että ensimmäisestä lapsesta saisi korkeimman lapsilisän. Tutkimusten mukaan tuet eivät kuitenkaan vaikuta suuresti lapsenhankintapäätöksiin. Myöskään esimerkiksi kuntien maksamilla vauvakymppitonneilla ei ole ollut juuri merkitystä.

– Rahalla ei vauvoja tehdä, Gissler sanoo STT:lle.

Virossa, Unkarissa ja Venäjällä lapsista saatavia tukia nostettiin, ja lapsiluvut nousivat hetken aikaa, mutta ovat taas laskeneet tällä vuosikymmenellä.

– Viiden viimeisen vuoden aikana on ollut korona, sota ja huono taloustilanne. Siinä on monta hyvää selitystä sille, miksi lapsia ei hankita.

Gissler luettelee muita lapsenhankintaa jarruttavia tekijöitä: vaikeus saada koulutuspaikka ja töitä valmistumisen jälkeen, nuorten naisten pätkätyöt, asuntojen kalleus kasvukeskuksissa ja sopivan puolison löytäminen.

– Käytännössä yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, että halutaan hankkia lapsia. Ja Suomen kohdalla se tarkoittaa sitä, että nuorilla on hyvä olla.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti lisäksi keväällä nuorten ja aikuisten hedelmällisyystiedon lisäämistä ja hedelmällisyyspalveluiden parantamista. Gissler oli mukana työryhmässä, joka julkaisi muistion syntyvyyttä nostavista toimenpiteistä.

Kansainvälisten tutkimusten perusteella valtion ja julkisen hallinnon päätöksillä on tärkeä rooli lasta harkitseville, Gissler kertoo. Lähiympäristön palveluilla on merkitystä.

– Kun karsitaan sairaalaverkkoja, neuvoloita ja kouluja, sillä voi olla vaikutusta henkilökohtaisella tasolla.

Gisslerin mukaan synnytyspelko on kasvanut Suomessa erityisesti jo yhden lapsen saaneilla. Sen perusteella vaikuttaa, että osalla synnytyksessä on mennyt jotakin pieleen. Gissler sanoo, että olisi tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti loppuraskauden ja synnytyksen hoitoon.

– Meillä on yhä suurempia synnytyssairaaloita, ja jotkut voivat kokea, että se on sellaista liukuhihnaa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikannut sosiaali- ja terveyspalveluista ja erilaisista etuuksista. Gissler sanoo, että leikkaukset voivat aiheuttaa negatiivisen kierteen.

– Kun julkiset menot ovat suuremmat kuin julkiset tulot, olemme sellaisessa leikkauskierteessä, joka ei edistä lainkaan lastenhankintaa.

Gisslerin mukaan neljän vuoden hallituskausi on liian lyhyt aikaväli tarkastella syntyvyyttä. Asiaa pitäisi katsoa pidemmällä tähtäimellä.

– Menee 25 vuotta ennen kuin lapsesta tulee muu kuin kustannusten aiheuttaja. Pitää kuitenkin miettiä, mitä tapahtuu, jos matalat syntyvyysluvut jatkuvat Suomessa. Vaihtoehtoja meillä on, mutta ne eivät ole halpoja.