Metsien hiilinielulaskennasta päästiin ratkaisuun EU:ssa – Torvalds: Tulos Suomen kannalta hyvä

EU:ssa on päästy sopuun Suomessa kovaa keskustelua herättäneestä metsien hiilinielulaskennasta.

Ratkaisun löytymisestä kertoi ympäristökomissaari Miguel Arias Canete Twitterissä.

– Pitkien ja monimutkaisten neuvotteluiden jälkeen olen iloinen, että olemme saavuttaneet lulucf:stä sovun. Tämä on jälleen esimerkki Euroopan päättäväisyydestä tavoittaa 2030 vuoden tavoitteet ja siirtää Pariisin ilmastosopimus käytäntöön konkreettisin toimin, Canete tviittasi.

Komission, parlamentin ja neuvoston tänään saavuttama sopu päättää pitkät ja vaiherikkaat neuvottelut. Sopu vaatii vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksynnän.

Laskennassa seurataan hiilinielujen kehittymistä ensi vuosikymmenellä, koska maankäyttö on osa EU:n ilmastotavoitteita.

Sovun on kerrottu kelvanneen myös Suomelle. Muun muassa europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) kuvaa ratkaisua Suomen kannalta hyväksi.

Tulos on hänen mukaansa hyväksyttävä sekä ympäristön että metsätalouden kannalta.

Ympäristöministeriön mukaan vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan ”kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä”.

EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat ministeriön mukaan vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Todennäköistä kuitenkin on, että monimutkaisesta maankäytön laskentatavasta ja sen seurauksista tulee löytymään erilaisia tulkintoja.

EU-maat ovat sopineet vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030.

Ympäristöjärjestö Fernin mukaan EU menetti keskeisen mahdollisuutensa valjastaa metsät ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja laittaa Pariisin ilmastosopimusta täytäntöön.

Järjestön asiantuntija Hanna Aho pitää hyvänä, että laskentasäännöt saatiin tehtyä, koska ne lisäävät läpinäkyvyyttä metsien merkityksestä ilmastolle.

Laskentasääntöjen olisi hänen mukaansa pitänyt kuitenkin olla kunnianhimoisemmat.

– Aiemmin syksyllä sekä neuvosto että parlamentti taipuivat Suomen, Ruotsin ja Ranskan paineessa ja heikensivät EU-komission ehdotusta, Aho toteaa Fernin tiedotteessa.