Menokehys vai järjestöjen tulevaisuus? – Marin ennakoi hallituskevään kipukohtia IL:ssä
Hallituksella on kevään aikana edessän vaikeita yhtälöitä. Toisaalta pitäisi pysyä menokehyksissä, toisaalta taata koulutuksen, tutkimuksen, järjestöjen ynnä muun toiminnan rahoitus.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) toteaa Iltalehden (IL) mukaan, että hallitus on jo sopinut aiemmin linjatulla menokehystasolla pysymisestä.
– Mutta tietenkin yhtenä huomiona meillä on koronakriisi ja olemme joutuneet tekemään päätöksiä uusista tukitoimista, jotka eivät tähän nykyiseen kehykseen mahdu.
Hallitus sopi viime keväänä 370 miljoonan euron menoleikkauksista. Kevään aikana on edessä leikkausten kohdentamisesta sopiminen, eli leikkauslistojen tekeminen.
– Siitä ei varmasti tule helppoa, Marin ennakoi lehden mukaan.
Menokehyksessä pysymisestä on ennakoinut vaikeaa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Saarikko arvioi viime viikon torstaina, että tällä hallituskoalitiolla kehyksissä pysyminen on haasteellista.
– Tunnistan, että tehtävä on hallituskoalitiolle erittäin vaikea, Saarikko sanoitti.
Heti helmikuussa hallituksella on edessään työllisyystoimineuvottelut. Tavoite on 110 miljoonan euron vaikuttavuus, ja se edellyttää mahdollisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamista.
Professoreista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto vetosi viime keskiviikkona hallitusta ryhtymään 0,5–1,0 miljardin euron vuotuisiin sopeutustoimiin velkasuhteen vakauttamiseksi. Tämä tarkoittaisi 0,2–0,4 prosentin veronkorotuksia tai menoleikkauksia suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.
Marin tunnistaa Saarikon tavoin yhtälöiden vaikeuden. Toisaalta on tarve sopeuttaa, toisaalta turvata eri sektorien pärjääminen.
Hallitus on sopinut, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön toimialoille ei tehdä leikkauksia. Ammattikoulutuksen rahoitusta uhkaa kuitenkin siinä mielessä suuri leikkaus, että vaalikauden alussa sovittujen ”tulevaisuusinvestointien” eli ammatillisten koulujen opettajien määräaikainen rahoitus päättyy tänä vuonna, IL kirjoittaa.
– Painetta lisäresursointiin on erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella, Marin myöntää.
Myös Veikkauksen edunsaajien rahoituksen turvaaminen on pöydällä. Koronakriisi tiputti Veikkauksen tuottoja, joista on rahoitettu esimerkiksi järjestöjen toimintaa. Kompensoitavaa on noin sata miljoonaa euroa.
Ratkaisua Veikkauksen kysymykseen valmistelee paraikaa parlamentaarinen työryhmä.
– Toivotaan, että saadaan yksimielinen ratkaisu aikaiseksi. Tämä on vaikea kokonaisuus, pääministeri myöntää.
Tutkimusrahoitusta pitäisi lisätä noin 200 miljoonaa euroa, mutta Suomen Akatemialta on toisaalta lähtemässä 120 miljoonaa.
Ilmastoneuvotteluista Marin ei ennusta tulevan mahdottomia, vaikka julkisuuden perusteella voisi kuvitella muuta.
Pääministeri luottaa IL:n mukaan liikenteen markkinaehtoisen sähköistymisen auttavan päästöjen vähenemisessä. Liikenteen verojakaan ei enää koroteta, on hallitus myös linjannut.
Päästövähennystarvekin on jo päätetyn lisäksi suhteellisen pieni. Taakanjakosektorin, eli EU:n päästökaupan ulkopuolella olevien liikenteen, maatalouden, lämmityksen, rakentamisen ja jätehuollon, päästövähennyksistä vuoteen 2030 mennessä on löytämättä enää 0,1 miljoonaa tonnia. Kokonaistavoite on 5,6 miljoonaa tonnia.
Uutista korjattu 1.2. klo 10.19. Hallitus sopi 370 miljoonan euron menoleikkauksista, ei 370 euron menoleikkauksista, kuten jutussa alun perin luki.