Kauppalehti: rahaministeri Saarikko epäileväisenä: tehtävä on hallituskoalitiolle erittäin vaikea

Keskustan puheenjohtaja puolustaa talouden kehysmenettelyä: ”veronmaksajille suoja poliitikoilta, joilla aina tulee eteen asioita, joita olisi mukava panna liikkeelle”
Talous

Tämä kaksoishaaste eli julkisen talouden kestävyys ja talouskasvu on suomalaisen talouspolitiikan ydinkysymys tästä eteenpäin, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) painottaa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto ilmaisi keskiviikkona huolensa julkisen talouden velkaantumisesta. Professoreista koostuva neuvosto vetosi hallitusta ryhtymään 0,5–1,0 miljardin euron vuotuisiin sopeutustoimiin velkasuhteen vakauttamiseksi. Tämä tarkoittaisi 0,2–0,4 prosentin veronkorotuksia tai menoleikkauksia suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.

– Tunnistan, että tehtävä on hallituskoalitiolle erittäin vaikea, ministeri Saarikko sanoi Taloustieteellisen yhdistyksen tilaisuudessa torstaina, kertoo Kauppalehti.

Pelkkä menokuri ei kuitenkaan ole ratkaisu.

– Finanssikriisistä ja siitä toipumisesta opimme, että menokuri ei yksin riitä. Se voi johtaa näivettymisen kierteeseen, kuten meille 2010-luvulla kävi, Saarikko varoittaa.

Saarikko kertoo lehden mukaan teettäneensä ministeriöllään laskelman, jonka perusteella leikkausten tie voidaan välttää 2,2 prosentin vuotuisella talouskasvulla vuoteen 2025 asti, ja työllisyysasteen nostamisella 75 prosenttiin.

Hallituksessa on ollut erimielisyyttä kehysmenettelystä. Etenkin keskusta on ollut sitä mieltä, että talouden menoraameja ei pidä enää ylittää, kun taas vasemmalla koronaa on edelleen pidetty hyvänä syynä kehyksen ylittämiselle.

Kehysmenettelyn päivittäminen on parhaillaan menossa.

– Kehysmenettely on ollut tärkeä talouspolitiikan uskottavuuden ja ennustettavuuden tae. Se on turva poliitikoille ilmoittaa, että jossain kulkevat raamien rajat. Se on ollut myös veronmaksajille suoja poliitikoilta, joilla aina tulee eteen asioita, joita olisi mukava panna liikkeelle, keskustan puheenjohtaja Saarikko toteaa.

Suuret rakenteelliset ongelmat ovat käsillä nekin. Huoltosuhdeongelma ja heikko tuottavuus tarkoittavat valtiovarainministerin mukaan paluuta ykkösellä alkaviin kasvulukemiin vuodesta 2023 eteenpäin.

– Sellaisilla kasvuluvuilla ei nykyistä hyvinvointia kyetä ylläpitämään.

Ulkopolitiikka ja koronaviruksen arvaamattomuus luovat epävarmuutta nekin.

Saarikko on etsinyt keinoja kasvun vauhdittamiseksi edellisen valtiovarainministerin Matti Vanhasen (kesk.) teettämästä pohjoismaisesta vertailusta.

Selvityksen mukaan keinoja kasvun luomiseen ovat muun muassa työmarkkinoiden tehostaminen, ulkomaisen työvoiman saatavuus, osaamistason nosto sekä investoinnit ja t&k-panostukset (tutkimus ja kehitys-panostukset).

– Pidän t&k-verokannustinta perusteltuna, jotta voimme parantaa tuottavuutta ja luoda uutta, Saarikko sanoo Kauppalehden mukaan.