Matti Vanhasen projektipesti ei ole valmis vielä syyskuussa

Kansliapäällikön nimi ratkeaa uuden haastattelukierroksen jälkeen. Hakua ei Vanhasen mukaan avata uudelleen.
Politiikka

Valtiovarainministerin työhuoneen fläppitaululle on piirretty keskustalainen apila ja sen viereen Suomen lippu. Edeltäjän ajalta, naurahtaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Viime viikon tiistaina nimitetty Vanhanen on valtiovarainministerin huoneessa jo kolmas keskustalainen ministeri vuoden sisään. Mika Lintilä aloitti urakan vuosi sitten eduskuntavaalien jälkeen ja Katri Kulmuni otti ohjat joulukuussa.

STT:n haastattelussa Vanhanen kertoo, että hän haluaa jatkaa tehtävässä yli syyskuun, jolloin keskusta valitsee itselleen puheenjohtajan uudelle kaudelle.

–  Projekti ei ole siihen mennessä tehty. Se on toivottavasti hyvin lähtenyt liikkeelle, mutta se ei ole valmis, Vanhanen sanoo ja uskoo, että hänen arviotaan kuunnellaan.

Vanhanen sanoo, että hänellä on mielessään tietty urakka, jonka hän pyrkii tekemään, mutta ei kerro sen kestosta tarkemmin.

Syksyn budjettiriihestä on Vanhasen mukaan lupa odottaa työvoiman tarjontaa lisääviä päätöksiä, koska tieto on investoiville yrityksille äärimmäisen tärkeä.

Hallitus on jo sopinut, että se nostaa tavoitettaan lisätä työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Työllisyysasteen uutta tavoitetta ei Vanhasen mukaan ole vielä sovittu.

–  Talouspolitiikan perusfakta, joka ei ole sataan vuoteen muuttunut, on, että talouskasvu syntyy tuottavuuden ja työvoiman tarjonnan yhteisvaikutuksesta, Vanhanen sanoo.

Konkreettiset toimet, joilla työllisyyttä lisätään, ovat hallituksen ja erillisten työryhmien pohdinnassa. Vanhanen ei kerro arviotaan konkreettisista keinoista, koska keskustelua ei ole hänen mukaansa syytä käydä julkisuudessa.

–  Ne liittyvät työmarkkinoihin ja siellä olevien ihmisten asemaan, etuihin ja oikeuksiin. Ne ovat tavattoman herkkiä kysymyksiä valtavan suurelle joukolle ihmisiä.

Pääministerinä vuosina 2003–2010 toiminut Vanhanen palaa finanssikriisin oppeihin. Kriisin myötä Suomen velkasuhde eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen heikkeni noin 33 prosentista yli 60 prosenttiin.

Nyt velkasuhteen ennakoidaan nousevan lähelle 80:tä prosenttia.

–  Ei pidä ottaa annettuna, että meillä on kymmenen vuoden päästä 50 miljardia lisää velkaa. Suunta on nyt siihen suuntaan, Vanhanen sanoo ja viittaa finanssikriisin jälkeisinä vuosina otettuun velkaan.

Eduskunta päätti keskiviikkona valtionvelan katon nostamisesta 125 miljardista 150 miljardiin euroon, kuten valtioneuvosto oli esittänyt. Vanhasen mukaan katon nostaminen kertoo velkaantumisen mittakaavasta.

Tavoite velkasuhteen vakauttamisesta on lykätty vuodelta 2023 vuosikymmenen loppuun.

–  Lykkääminen noin kauas kertoo siitä, että on tiedostettu kuinka pitkä häntä koronan jälkilaskulla on. Se alleviivaa sitä, että tässä on todella rajusta ajasta kyse.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on kertonut, että syyskuun puolivälin budjettiriihen yhteydessä käydään läpi hallitusohjelmaa, koska tilanne on muuttunut olennaisesti sen kirjoittamisen jälkeen koronaepidemian takia.

Vanhanen uskoo, että hallitusohjelma pystytään suurelta osin toteuttamaan.

–  Mutta sen lisäksi meidän täytyy löytää henki, visio ja keinot mittakaavaan vastaamiseksi. Kirjoitetaanko ohjelma uudelleen tai ei, mutta lisäksi pitää pystyä tekemään tämä.

Hallitusohjelman läpikäymisessä rivi riviltä olisi hänen mielestään paljon turhaa työtä.

–  Minun näkökulmastani parasta on, että keskitytään lähikuukaudet mittakaavaan vaikuttaviin kysymyksiin.

Hallitus on tähän mennessä ohjannut noin kuusi miljardia euroa koronaepidemian akuuttiin seurausten hoitoon ja elvyttämiseen lisäbudjettien kautta.

Elvytyksen kokonaistaso on Vanhasen mielestä järkevä.

–  Elvytyksen ajallinen kesto, johon valtion voimavarat velanotolla riittävät, on aika lyhytkestoinen. Sen jälkeen markkinoiden pitäisi pystyä toimimaan ja tuottamaan toimeliaisuus itse.

Sopeutustoimia ei kannata aloittaa kesken elvytyksen.

–  Oma arvioni on, että sopeutustoimien oikea ajoitus osunee vuoteen 2022, Vanhanen kertoo.

Sopeutuspäätöksissä eli veronkorotuksissa ja menoleikkauksissa liikutaan yleensä sadoissa miljoonissa euroissa. Isot kysymykset liittyvät hänen mukaansa siihen, miten Suomessa tehdään enemmän töitä ja yritetään enemmän.

Talouspäätösten valmistelussa keskeinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki on luvannut jatkaa syyskuun loppuun, ellei uutta kansliapäällikköä ole valittu sitä ennen.

Uuden kansliapäällikön valinta on pitkittynyt, koska Kulmunin ehdokkaan Päivi Nergin toimintaa selvitetään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Valiokunnassa arvioidaan, antoiko sote-uudistuksen projektijohtajana viime kaudella toiminut Nerg eduskunnalle kaikki olennaiset tiedot uudistuksesta.

Vanhanen kertoo, että hän ei ole vielä valinnut omaa ehdokastaan. Asiaan palataan hänen mukaansa, kun perustuslakivaliokunta on saanut selvityksensä valmiiksi.

Hän kertoo kutsuvansa hakijoita haastatteluun ja tekevänsä oman päätösehdotuksensa. Hakua ei ole hänen mukaansa tarkoitus avata uudelleen.

Vanhanen sanoo olevansa tavattoman iloinen siitä, että Hetemäki jatkaa vielä tehtävässään.

–  Molemmat olemme nähneet aika paljon 90-luvun lamasta alkaen ja koitetaan nyt tällä vedolla tehdä se mitä pystymme.