Markus Lohi: "Konkurssin tehnyt ansaitsee häpeän sijaan uuden mahdollisuuden – laki uusiksi ja velat nollille"

Lainsäädäntö

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi haluaisi pikaisia uudistuksia suomalaiseen konkurssilainsäädäntöön.

Lohen mielestä nykyisestä järjestelmästä kärsivät eniten ne tuhannet velalliset, joilla ei ole mitään mahdollisuutta selvitä velkataakasta omana elinaikanaan.

– Velkasummat ovat paisuneet niin isoiksi, että ihminen näkee oman tilanteensa täysin toivottomana, lamaantuu ja jää ikäänkuin yhteiskunnan ulkopuolelle, hän muistuttaa.

Monella henkilökohtaisen konkurssin läpikäyneellä olisi Lohen vielä paljon annettavaa yhteiskunnalle, mutta työhön tarttuminen ei ole käytännön tasolla mahdollista.

Vouti ottaa omansa vähäisistäkin tienesteistä ja luottokelpoisuuden saaminen takaisin ei ole läheskään yhtä helppoa kuin sen menettäminen.

– Halusitpa sitten yrittäjäksi tai toisen palkolliseksi, niin ei hevillä onnistu. Jo pelkästään maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat elämää vuosikausiksi, kansanedustaja toteaa.

Suomalainen lainsäädäntö on Markus Lohen mukaan takertunut liikaa vanhoihin käytäntöihin.

– Konkurssi nähdään täällä häpeänä, josta pitää kärsiä koko elämän ajan. Esimerkiksi Japanissa konkurssilakeja on uudistettu hyvällä menestyksellä, juristin koulutuksen saanut mies mainitsee.

Esimerkiksi pitkään voimassa ollut laki velkajärjestelystä ei Lohen mielestä auta pahimmin velkaantuneita juuri millään lailla.

– Kaikki velallaiset eivät velkajärjestelyn piiriin edes pääse. Ja siitä huolimatta suurin osa veloista jää edelleen maksamatta, hän muistuttaa.

Yhteiskunnan ja erityisesti työllisyysasteen kannalta parhaana ratkaisuna Lohi näkisi vuosikymmenien velkavankeuden katkaisemisen kertaheitolla.

– Nollataan henkilökohtainen tilanne niin, että ihminen saa uuden mahdollisuuden lähteä rakentamaan elämäänsä puhtaalta pöydältä.

Ylivelkaantuneiden panos yhteiskunnan hyväksi jää kokonaan hyödyntämättä.

Lainsäätäjien tehtävänä on Lohen mukaan miettiä, miten ”nollaus” käytännössä tapahtuisi, mihin rajat asetetaan ja miten uusi käytäntö kompensoitaisiin esimerkiksi velkojille.

Nykyistä epäedullisemmaksi tilanne ei kansanedustajan tulkinnan mukaan voisi muuttua yhdenkään osapuolen kannalta.

– Nyt kukaan ei saa mitään ja ylivelkaantuneiden panos yhteiskunnan hyväksi jää kokonaan hyödyntämättä, hän muistuttaa.

Ylivelkaantuneet eivät ole ainoa lain kouran kaltoin kohtelema ryhmä, vaan pikaremonttia tarvittaisiin Lohen mielestä muuallakin.

Lappilaisedustaja on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota velkojensa vuoksi köyhyysloukkuun ajautuneiden pienituloisten eläkeläisten asemaan.

Osana köyhyyden vähentämistä hän on ehdottanut ulosoton suojaosan nostamista vähintään takuueläkkeen tasolle. Myös asumiskulut pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon.

– Takuueläke on vähintään 760 euroa kuukaudessa, mutta ulosoton raja lähes satasen pienempi eli 672 euroa. Tämä johtuu siitä, että näitä kahta järjestelmää ei ole sovitettu keskenään yhteen, Lohi harmittelee.

Suojaosan nostamisen kustannukset jäisivät velkojan osalle, mutta Lohi ei pidä tätä ratkaisemattomana ongelmana.

– Paljon suurempi hyöty tulisi inhimillisesti näille ihmisille, jotka tippuvat köyhyysloukkuun. Usein he ovat siellä ilman omaa syytään esimerkiksi kaverille tai sukulaiselle annetun takauksen takia, Lohi muistuttaa.