Marjojen “Rolls-Royce“ houkuttelee soille – Lohi ja Aittakumpu nauttivat liikunnasta luonnossa, keskusta-aktiivi poimi yli 140 kiloa

Moni keskustavaikuttaja tunnustautuu kovaksi marjastajaksi.
Marjastus

Tämä kesä on hillahullujen mieleen. Suot notkuvat marjojen kultaa. Myös keskustalaiset ovat sännänneet sankoin joukoin hillasoille.

Hillassa ovat käyneet muun muassa kansanedustajat Markus Lohi ja Pekka Aittakumpu, sekä Lapin Peräpohjolan piirin varapuheenjohtaja ja Tornion kaupunginvaltuutettu Olli Rainio. Jälkimmäistä voisi tituleerata jopa mestaripomijaksi. Hän on noukkinut hilloja jo pitkästi yli sata kiloa.

Yhteistä kaikille marjastajille on se, että he poimivat ”hillaa” – eivät esimerkiksi ”lakkaa” tai ”littiä”.

Kaikille hillastus on tuttua jo lapsuudesta.

Lohi muistaa, että lapsena isän ja veljien kanssa hillastaessa oli käynnissä ääneen sanomaton kilpailu.

– Tauolla sitten vilkuiltiin toisten sankkoja salaa, Lohi muistelee.

– Aloitin puoliksi pakotettuna tutustumisen tähän marjojen Rolls-Royceen jo aivan pienenä poikana, Rainio kuvaa. 

Hänet opetettiin jo lapsena lukemaan erilaisia suotyyppejä, jotta hilloja löytyisi.

Lohi kertoo ylpeästi poimineensa omiin tarpeisiinsa 25 kiloa.

Rainio on rämpinyt suolta jo yhteensä 146 kiloa hillaa. Hän kertoo varsinkin vanhemmalla iällä tunnistaneensa ”hillakuumeen oireyhtymän”.

– Sitä täytyy hoitaa säännöllisesti vuosittain, Rainio summaa.

Kaikilla haastateluilla on omat marjastuspaikkansa.

Vaikka hillastus onkin kaikille kolmelle perinne, eivät he suhtaudu siihen liian pakkomielteisesti.

– Jos on oikein huono vuosi, niin en minä hillojen perässä ala juoksemaan, Lohi paljastaa. 

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että tänä vuonna hillaa on niin paljon, että sitä on mahtava poimia.

Kaikilta miehiltä löytyy varmat hillapaikat.

Aittakumpu on kotoisin Kuusamosta, mutta asuu nykyään Kiimingissä.

– Olen halunnut löytää uusia hillapaikkoja myös Oulun ja Kiimingin seudulta – Pudasjärvellekin on lyhyt matka, Aittakumpu kertoo.

Rainio kertoo, että hillapaikat ovat tulleet perimätietona. 

–Toisinaan uteliaisuus herää karttatiedustelua tehdessä ja käyn kartoittamissa uusia alueita. Vuodet eivät ole veljiä keskenään ja on hyvä olla useampia laajoja alueita tiedossa, Rainio kuvailee. 

Mikä sitten saa nämä herrasmiehet hillastamaan?

Aittakumpu ja Lohi hillastavat mielellään, koska siitä saa hyvää liikuntaa. Myös lapset otetaan hillaan mukaan. 

– Hilla on hyvä marja. Sillä on mukava herkutella vaikka rahkan tai leipäjuuston kanssa. Tykkään suolla olemisesta, vaikka hyttyset kiusaavatkin. Hillasuolla hikoillaan ja siellä saa liikuntaa, Lohi summaa. 

Myös Aittakumpu nauttii hillastamisesta ja suoliikunnasta. 

– Hilla on terveellistä luomuruokaa. Suurin syy minun hillastamiselleni on marjojen terveellisyys, mutta kyllähän suolla ja metsässä on rauhallista. Luonnon keskellä olo virkistyy ja mieli rentoutuu, Aittakumpu kertoo.

Aittakummun mukaan hillastuksessa saa monta kärpästä yhdellä iskulla.

– Perinteeksi hillassa käynti on muodostunut väheksymättä marjan hienoutta. Otan sen myös parin viikon kestävyystreeninä, Rainio tiivistää hillamotiivejaan. 

Aittakumpu ei kerro poimimiensa hillojen määrää, koska kausi on kesken.

Tunturipyöräilemästä haastatteluun tavoitettu Lohi kertoo vaihtaneensa hillaurheilun pyöräilyyn. Rainio uskoo, että hilla alkaa olla ylikypsää.

– Taidan siirtyä mustikan pariin, vaikka tuo 200 kilon rajapyykki olisi parin kolmen reissun päässä, mestarimarjastaja summaa.