Maria Ohisalo pitää ympäristöministerien kokouksen suurimpana asiana tukea päästökaupan laajentamiselle
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää tukea päästökaupan laajentamiselle suurimpana asiana keskiviikkoyöhön venyneessä ympäristöministerien kokouksessa.
Lopullisen muotonsa sääntely saa eri instituutioiden välisessä neuvottelussa, mutta kokonaiskuvaa voi ministerien kokouksen jälkeen pyrkiä hahmottamaan.
Viime viikolla parlamentti sai kuitenkin muodostettua kannan, jonka mukaan päästökauppaa laajennettaisiin koskemaan meriliikennettä sekä rakennuksia ja tieliikennettä eräiltä osin.
Ohisalo arvioi päätöksen merkittäväksi.
– Joitakin arvioita on ollut, että kaksi kolmasosaa unionin alueen päästöistä voisi olla tulevaisuudessa päästökaupan piirissä, hän sanoo.
Ohisalon mukaan tämä vie myös pois paineita luoda kansallista päästökauppajärjestelmää tieliikenteelle, mitä hän pitää hyvänä asiana.
Euroopasta pyritään saamaan ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, eli hiiltä pitäisi tuolloin pystyä sitomaan ilmakehästä päästöjen verran. Välivaiheen tavoitteena on vähentää unionin alueen päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Vihreä siirtymä ja kunnianhimoiset päästötavoitteet eivät synny ilmaiseksi, ja siksi komissio on esittänyt sosiaalisen ilmastorahaston perustamista. Rahastolla on tarkoitus tukea heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä siirtymässä.
– Voin sanoa ihan suoraan, että tämä oli pöydällä olevista ehdotuksista Suomelle vaikein, Ohisalo sanoo.
Suomi, Tanska ja Ruotsi jättivät kriittisen lausuman asiasta.
– Halusimme sanoa, että tämä sosiaalirahasto tällaisenaan kuin se on etenemässä ei ole meille ok. Suhtaudumme hyvin kriittisesti siihen, Ohisalo sanoo.
Rahaston koko on Suomen näkökulmasta liian suuri. Viime hetken muutosten seurauksena neuvoston hahmotelmaksi rahaston koosta tuli lopulta 59 miljardia euroa.
Ohisalo tuo esiin, että normaalisti budjettikysymyksistä päätetään EU-tasolla yksimielisyydellä, mutta nyt se tapahtuu määräenemmistöllä.
Yksi ongelma Ohisalon mukaan on se, että 35 prosenttia rahasta voidaan jakaa suorina tulotukina. Toisin sanoen tuota summaa ei ole sidottu mihinkään uudistuksiin, jotka vähentäisivät päästöjä.
