Maistuisiko huurteinen Albatross-baarissa? Tristan da Cunha on maailman syrjäisin asuttu saari
Keskeltä Etelä-Atlanttia suunnilleen Etelä-Amerikan ja Afrikan mantereiden puolivälissä sijaitsee paikka, joka harvoin esiintyy edes tv-dokumenteissa, uutislähetyksistä puhumattakaan.
Britannialle kuuluva Tristan da Cunha on maailman syrjäisin asuttu saari. Matkaa lähimmälle asutulle saarelle Saint Helenalle on yli 2000 kilometriä.
Saariryhmän löysi vuonna 1506 portugalilainen purjehtija Tristão da Cunha, joka nimesi pääsaaren itsensä mukaan, vaikkei päässytkään miehineen nousemaan maihin.
Alkuperäinen nimi muutettiin myöhemmin englanninkieliseen muotoon Tristan da Cunha Island. Ensimmäisen saariryhmän varsinaisen tutkimuksen teki ranskalainen fregatti L’Heure du Berger, joka kartoitti saarten rantoja.
Ensimmäinen asukas Tristan da Cunhalla oli yhdysvaltalainen Jonathan Lambert, joka saapui saarelle vuonna 1810. Vuonna 1815 Britannia otti saaret muodollisesti haltuunsa, motiivinaan estää ranskalaisia käyttämästä niitä tukikohtana Saint Helenan saarelle vangitun Napoleonin pelastamiseksi.
Lähes koko saari koostuu The Peak -tulivuoresta, jonka korkeus merenpinnasta on 2 060 metriä. Tulivuori purkautui vuonna 1961, ja saaren asukkaat jouduttiin evakuoimaan Britanniaan. Sopeutumisvaikeudet olivat suuria, ja monet sairastuivat oudossa ympäristössä. Useimmat palasivat takaisin.
Saaren eristyneisyyden vuoksi Tristan da Cunhalle on äärimmäisen vaikea päästä. Saarta ympäröivät yli 600 metriä korkeat kallionjyrkänteet, eikä siellä ole lentokenttää.
Tristan da Cunhan pääkaupunki on Edinburgh of the Seven Seas. Saaren asukkaita kutsutaan tristanilaisiksi.
Saaren ainoa tasainen kohta on pääkaupunki Edinburghin alue luoteisrannikolla. Korkein kohta, Queen Mary’s Peak on talvella lumen peitossa. Saariryhmän muut saaret ovat asumattomia lukuun ottamatta lähes 400 kilometrin päässä sijaitsevan Gough Islandin sääasemaa, jota eteläafrikkalaiset ovat pyörittäneet vuodesta 1956 lähtien.
Tristan da Cunha on jättiläisalbatrossin pesimäaluetta. Gough Island ja Inaccessible Island on julistettu Unescon maailmanperintökohteiksi.
Suomen laivaston koululaiva Suomen Joutsen poikkesi Tristan da Cunhalla seitsemännellä matkallaan 1937-1938.
Suomalaisilla ei ollut maihinnousu- eikä ankkurointilupaa, mutta saarelta tehtiin vierailu alukselle muutamalla veneellä. Kapteeni John Konkola vastaanotti vierailijoiden virallisen osan muiden seurustellessa laivan miehistön kanssa. Vierailijoiden mukana oli suomea taitava norjalainen, joka toimi British Museumin geologisen retkikunnan kasvibiologina.
Tristan da Cunhalta löytyy myös ”viimeisenä suurena merikapteenina” tunnetun suomalaisen Arthur Söderlundin hauta. Söderlund sai surmansa saaren edustalla vuonna 1954 saatuaan myrskyssä pudonneen raakapuun päähänsä.
Tristan da Cunhalla asuu noin 300 ihmistä, joista kaikilla on joku seitsemästä siellä käytössä olevasta sukunimestä, vaikkakaan sukunimiä ei siellä tavallisesti käytetä. Asukkaat puhuvat äidinkielenään englantia ja ovat uskonnoltaan anglikaaneja.
Saarella esiintyy poikkeuksellisen paljon joitakin perinnöllisiä sairauksia, kuten astmaa ja kaihia, johtuen pääasiassa väistämättömistä avioliitoista keskenään jossakin määrin sukua olevien välillä.
Lähes kaikki asukkaat työskentelevät saaren paikallishallinnon palveluksessa. Kaikki halukkaat voivat 16 vuotta täytettyään jatkaa opintojaan Britanniassa. Saariryhmä on melko pitkälle omavarainen – sinne saapuu laiva vain kolmen tai neljän kuukauden välein tuomaan tarvikkeita ja uutisia ulkomaailmasta.
Saarella on yksi koulu, sairaala, posti, museo, kahvila, uima-allas ja ”maailman syrjäisin pubi” Albatross Bar. Sanomalehtiä on yksi, Tristan Times. Televisio saatiin saarella käyttöön vuonna 2001, mutta siellä näkyy vain yksi Britannian asevoimien BFBS:n televisiokanava.
Tristan da Cunhan talous perustuu perinteiseen maanviljelyyn ja kalastukseen, jotka tuottavat ruokaa saarelaisten tarpeisiin.
Suurimmat ulkopuoliset tulonlähteet ovat postimerkkien ja kolikoiden myynti filatelisteille ja keräilijöille ympäri maailman. Toinen pääelinkeino on kaupallinen rapujen ja hummerien pyynti. Saari saa jonkin verran tuloja myös matkailusta.