Madridin huippukokousta pidetään Natolle historiallisena, eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin Nato-kutsun vuoksi

Nato

Sotilasliitto Naton huippukokous Madridissa oli historiallinen kolmesta syystä, arvioi pääsihteeri Jens Stoltenberg pohjoismaisen median haastattelussa.

Suomen ja Ruotsin kutsuminen Naton jäseniksi oli yksi historiallisista päätöksistä, mutta ei suinkaan ainut. Stoltenberg pitää merkittävinä päätöksinä Naton puolustuksen huomattavaa vahvistamista sekä Ukrainalle luvattua tukea.

Historiallisuuden suitsuttaminen toistui johtajien puheenvuoroissa huippukokouksen päättyessä torstaina. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kehui lehdistötilaisuudessaan Madridissa Suomen ja Ruotsin ”historiallisen” liittymisen Natoon vahvistavan liittokuntaa. Biden totesi, että molemmilla tulevilla uusilla jäsenmailla on vakavasti otettavat asevoimat.

Bidenin mukaan tämä sekä Naton yhteistyön tiivistyminen yllätti Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Tämä toivoi saavuttavansa ”suomettuneen” Naton mutta saikin ”natoutuneen” Suomen, Biden sanoi. Presidentti myös muisteli pikavauhtia järjestyneitä tapaamisiaan Valkoisessa talossa presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa.

Presidentti sekoitti lehdistötilaisuudessa kertaalleen Ruotsin (Sweden) ja Sveitsin (Switzerland), mutta korjasi virheensä nopeasti ja totesi olevansa ehkä liiankin innoissaan Naton laajentumisesta.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kellossa oli hieman toisenlainen ääni huippukokouksen päätteeksi.

Erdoganin mukaan Turkki aikoo seurata tarkkaan, että Suomi ja Ruotsi pitävät kiinni siitä, mitä tällä viikolla laaditussa yhteisymmärrysasiakirjassa sovittiin. Tiistaina laadittu asiakirja mahdollisti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin etenemisen.

Erdogan peräänkuulutti, että Suomen ja Ruotsin on tehtävä osansa taistelussa terrorismia vastaan. Turkin näkökulmasta lupausten pitäminen tarkoittaisi muun muassa sen vaatimien ihmisten luovuttamista Turkkiin.

Suomi on todennut, ettei yhteisymmärrysasiakirja tuo muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai siihen linjaan, millä luovutuksista päätetään.

Tiedotustilaisuudessaan Erdogan vihjasi, että jos Suomi ja Ruotsi eivät pidä lupauksiaan, voi olla, että ratifiointi ei päädy Turkin parlamenttiin.

Kaikkien Nato-maiden on ratifioitava Suomen ja Ruotsin jäsenyys, jotta maat pääsevät sotilasliiton varsinaisiksi jäseniksi.

Pääsihteeri Stoltenberg kommentoi, että kunkin maan parlamentti tekee päätöksen ratifioinnista itsenäisesti. Hän on kuitenkin luottavainen, että Nato-maiden johtajien tekemä päätös Suomen ja Ruotsin kutsumisesta mukaan liittokuntaan viestittää myös laajemmin Nato-maiden poliittisesta tahdosta edistää asiaa.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa, mutta prosessi ei päässyt etenemään Turkin viikkoja jatkuneen vastustelun vuoksi. Jumi saatiin ratkaistua tiistaina, kun maiden johtajat keskustelivat asiasta nelituntisiksi venähtäneissä neuvotteluissa.

Asian etenemisen jälkeen Bidenin hallinto väläytti Turkin haluaman F-16-hävittäjäkaupan mahdollista etenemistä.

Kun Bidenilta kysyttiin F-16-hävittäjien myynnistä Turkille, hän totesi tuollaisen kaupan olevan perusteltu, kunhan sille saadaan kongressin hyväksyntä. Biden kuitenkin lisäsi, ettei hävittäjäkaupassa ole kyse mistään vastalahjasta Turkille sen käännyttyä tukemaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Erdogan puolestaan kertoi, että Turkki aikoo lähettää Yhdysvaltoihin delegaation, jonka tehtävänä on keskustella hävittäjäkaupasta republikaanien edustajien kanssa, jotta kongressin hyväksyntä voitaisiin saada.

Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliitto Naton tarkkailijajäseniä tiistaina, kun maiden liittymispöytäkirjat allekirjoitetaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja Ruotsin Ann Linden ollessa paikalla.

Seuraava vaihe Suomen jäsenyysprosessissa on, että Suomi ja Nato käyvät liittymiskeskustelut, jotka kattavat kuusi erilaista osa-aluetta. Liittymiskeskusteluissa keskitytään siihen, että Suomi sitoutuu kaikkiin Nato-jäsenyyden velvoitteisiin ja Pohjois-Atlantin sopimukseen.

Yksikönpäällikkö Minna Laajava ulkoministeriöstä kertoo, että nämä keskustelut käydään näillä näkymin ensi maanantaina.

Ensi viikon torstaina ulkoministeri Haavisto kertoo ulkoasiainvaliokunnalle Nato-huippukokouksesta ja Suomen jäsenyysprosessista, kertoo ulkoasiainvaliokunnan valiokuntaneuvos Tiina Larvala.

Eduskunta on edellyttänyt, että se pidetään hyvin informoituna Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä.

Venäjän presidentti Putin on kommentoinut, että Venäjälle ei ole ongelma, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliitto Natoon.

Putin kommentoi asiaa Turkmenistanin pääkaupungissa Ashgabatissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

–  Mikään ei voisi häiritä meitä siinä, jos Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon. Jos Suomi ja Ruotsi niin haluavat, he voivat liittyä. Se on niiden oma asia. He voivat liittyä ihan mihin haluavat, Putin sanoi.

Brittilehti Guardianin ja yhdysvaltalaiskanava CNN:n mukaan Putin sanoi myös, että Suomen ja Ruotsin tulee ymmärtää, että jos maiden alueille sijoitetaan sotilaallisia joukkoja ja infrastruktuuria, Venäjän on vastattava samalla tavalla ja luotava samankaltaiset uhat alueille, joista kohdistuu uhkia Venäjälle.

–  Kaikki oli välillämme hyvin, mutta nyt voi olla jännitteitä, niitä todella tulee olemaan. Se on väistämätöntä, jos meitä vastaan on olemassa uhka, Putin sanoi Guardianin mukaan.

Nato on Stoltenbergin mukaan valmistautunut kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin Venäjän puolelta. Stoltenberg vakuutti, että sotilasliitto Nato on valmis puolustamaan liittokunnan jokaista neliösenttimetriä.

Madridissa hän kuitenkin korosti moneen kertaan, että Nato ei hae konfliktia Venäjän kanssa vaan toimii puolustuksellisesti.

Britannian pääministeri Boris Johnsonin mukaan tärkein johtopäätös, joka Venäjän Putinin tulisi vetää Naton ja sekä sitä edeltäneestä G7-maiden huippukokouksista on se, että länsimaat ovat täysin yhtenäisinä Ukrainan tukena.

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon kertoo Johnsonin mukaan kaiken Natosta ja Venäjän presidentti Putinista. Pääministeri huomauttaa, että Putinin tavoitteena oli saada vähemmän Natoa Venäjän rajoille aloittamalla laajan hyökkäyksen Ukrainaan.

–  Eikä ollut muuten koskaan kovinkaan todennäköistä, että Ukraina olisi edes liittynyt Natoon lähitulevaisuudessa.

–  Mitä hän sai? Ruotsi ja Suomi päättävät historiallisen liittoutumattomuutensa, koska ne olivat niin tyrmistyneitä hänen (Putinin) väkivaltaisuudestaan ja aggressiosta, Johnson sanoi.