Maatalouden tilanne on järkyttävä, sanoo Esko Kiviranta – "En viitsi valehdella"
Keskustan kansanedustajana 20 vuoden ajan toiminut Esko Kiviranta ei jättänyt eduskuntaa haikeilla mielin.
– Olen tottunut siirtymään eteenpäin silloin kun on sen aika, hän sanoo.
72-vuotias Kiviranta ehti jo lupautua kevään eduskuntavaaleihin, mutta perui yllättäen ehdokkuutensa. Hän seurasi keskustan galluplukemia ja laskeskeli, ettei Varsinais-Suomesta mene läpi kuin yksi keskustalainen, puheenjohtaja Annika Saarikko.
Kalliin kampanjan tekeminen ei tässä tilanteessa houkutellut, Kiviranta myöntää pari viikkoa ennen vaalipäivää. Hän ei halunnut latistaa tällaisilla kommenteilla muiden vaalityötä, mutta tämän jutun ilmestyessä vaalit on jo käyty.
Sauvolainen Kiviranta aikoo pitää yhä Helsingin asuntonsa. Kaupungista tulee toinen koti, kun siellä kulkee yli 50 vuoden ajan. Kiviranta muutti nuorena miehenä Helsingin yliopistoon opiskelemaan maatalous- ja metsätieteitä sekä oikeustiedettä.
Esko Kivirannan poika Tuomas on Sauvossa sijaitsevan Aliristniemen sukutilan neljäs isäntä, mutta hänkin asuu Helsingissä ja työskentelee juristina. Ennen Ukrainan sodan syttymistä Tuomas Kiviranta kysyi usein isältään, mikä keskustaa vaivaa, kun se ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Poikani on ollut viisaampi kuin minä. Eikö se olekin hyvä asia?
Kivirantaa jää harmittamaan poliittiselta uraltaan se, ettei hänestä koskaan tullut maa- ja metsätalousministeriä. Hän sanoo olevansa lukenut mies, jolla on sekä omakohtaista että opinnoista saatua maatalouden tuntemusta.
– Kyllä minä olisin mielelläni jossain vaiheessa ollut maa- ja metsätalousministeri. Äänestäjäni ovat hyvin pettyneitä, että tällaista mahdollisuutta ei koskaan auennut, Kiviranta sanoo.
– Ei se minulle niin suuri ongelma ole kuin äänestäjilleni, mutta sitä kautta se on tietysti minullekin ongelma, että en voinut koskaan täyttää heidän toiveitaan.
Esko Kiviranta piti kansanedustajana Aliristniemen tilalla joka kesä juhlat, joihin saapui viime vuosina yli 800 ihmistä. Kiviranta loi laajat verkostot toimiessaan Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:ssa tutkijana, vero-osaston lakimiehenä ja vero- ja rahoitusryhmän johtajana.
Viljelijät saapuivat sankoin joukoin veropäiville. Veroasiat kiinnostivat silloin vielä viljelijöitä, sillä heillä oli paremmat tulot kuin nyt, Kiviranta toteaa.
– Maatalouden tilanne on nyt erittäin huono, siis aivan järkyttävä.
Maatalouden yrittäjätulo on ollut viime vuosina noin 400 miljoonaa euroa, kun vielä vuosituhannen alussa se ylitti miljardin. Tälle vuodelle Kiviranta ennustaa pohjanoteerausta.
– Arvioni mukaan tulos on tänä vuonna negatiivinen. Maatalous pitää itse itsensä pystyssä.
On tietysti hyvääkin tulosta tekeviä tiloja, mutta niitä ei ole paljon. Kiviranta pitää selvänä, että maatalousyrittämisessä siirrytään edelleen kohti isompia yksiköitä, ja työvoimaksi tarvitaan paljon ulkomaalaisia.
– En viitsi valehdella. Ruoantuotanto pystyttäneen pitämään yllä hyvin paljon vähemmillä maatilayksiköillä kuin tällä hetkellä.
Kiviranta huomauttaa, että kehitys on ollut tätä koko Suomen EU-jäsenyyden ajan.
– Kun Suomi tuli EU:n jäseneksi, tukea hakevia tiloja oli noin 100 000, ja nyt alle puolet siitä. Maaseutu hiljenee tässä kehityksessä aika paljon.
Kivirannan mielestä EU on todellinen ongelma maataloudelle.
– Kun virkamiehemme kysyvät, onko tämä kiellettyä valtiontukea, sieltä vastataan kyllä, Kiviranta hymähtää.
Hän äänesti jo kansanäänestyksessä Suomen EU-jäsenyyttä vastaan.
– Jossain vaiheessa luulin, että olin siinä väärässä. Mutta nyt olen täysin varma, että äänestin oikein. Meidän ei olisi koskaan pitänyt liittyä Euroopan unioniin.
Kivirannan mukaan jäsenyys Euroopan talousalueessa olisi riittänyt.
– EU sitoo meitä yhä enemmän vaatimalla aina vain enemmän rahaa EU:n yhteisiin tarpeisiin. Puhutaan EU-veroista, mikä on selvä itsenäisten valtioiden rapautumisen tie. Sitten on käsittämätöntä lainsäädäntöä kuten ennallistamisasetus, jossa omistusoikeutta ei noteerata millään tavalla.
Kiviranta ei kuitenkaan aja EU-eroa, koska pitää sitä Suomelle mahdottomana.
– Mutta Ison-Britannian kokoinen valtio siihen pystyi, ja olen aivan varma, että se teki pitkällä tähtäimellä viisaan ratkaisun, hän sanoo.
Euron käyttöönotto se vasta virhe Suomelle olikin, Kiviranta näkee.
– EU:n valtiot ovat niin erilaisia, että eihän niitä saada samaan valuuttaan sopimaan. Ruotsi teki viisaasti eikä liittynyt euroon, eikä varmasti ole harmissaan siitä.
Ruotsi teki viisaasti eikä liittynyt euroon.
Esko Kiviranta
Kiviranta katsoo, että päättyneellä vaalikaudella hallituksen politiikka irtautui liiaksi keskustalaisuudesta velkaantumisen ja liian hövelin rahanjaon takia.
– Keskustalainen ajatusmaailma on kuitenkin ollut vähän nuuka ja tulevaisuuden huomioon ottava.
Kiviranta sanoo olevansa suorastaan järkyttynyt valtion velkaantumistahdista. Velkaa on kaikkiaan noin 144 miljardia euroa, päättyneellä kaudella sitä on otettu lisää yli 40 miljardilla.
– Puolustusministeriön hallinnonalalla velka on ollut välttämätöntä, mutta paljon on sellaista, joka olisi vaatinut enemmän harkintaa.
Kivirannan mielestä koronatukia jaettiin yrityksille liikaa ja liian nopeasti, jolloin huteja tuli liikaa. Hän katsoo, että yrityksillä pitäisi olla sen verran puskuria, että tilannetta olisi voitu katsoa rauhassa pandemian alkaessa.
– Jos yritys ei paria kuukautta kestä, niin menköön nurin sitten.
Kiviranta myöntää, ettei kukaan ole poliitikkona virheetön. Hän kuitenkin katsoo, että jos vaikkapa neljäsosa velasta on otettu tällä kaudella turhaan, niin se on paljon.
– Se on lykättyä veroa, ja muutenkin verotus on aika lailla tapissa.
Kiviranta näkee vauhtisokeutta myös hyvinvointialueiden johtajien palkoissa, jotka voivat hipoa 18 000 euroa kuukaudessa.
– Se on ihan käsittämätön palkka tuollaisesta hommasta.
Kiviranta kuuntelee ihmeissään, kun palkkaa perustellaan miljardien liikevaihdolla.
– Mikä liikevaihto? Yrityksen johtajalla on riski, josta sille maksetaan, mutta tuossahan ei ole mitään riskiä, kun kaikki rahat tulevat julkisista varoista.
Kiviranta toteaa, ettei asian rahallinen merkitys ole iso, mutta johtajien jättipalkat “vievät kummalliselle linjalle ja pudottavat työntekijöiden moraalia”.
– Miten heiltäkään voidaan sitten kieltää palkankorotuksia?
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä huhtikuussa 2023. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä. Lehden voit tilata täältä.