Maakuntavaalien lykkääntyminen syksyyn tekisi kaivattua tilaa niiden tutuksi tekemiselle – osa äänestäjistä voi silti väsähtää kolmen vaalin putkeen
Maakuntavaalien lykkääntyminen pois toukokuun eurovaalien yhteydestä toisi kaivattua tilaa keskustelulle uudistuksen ja vaalien merkityksestä, arvioivat asiantuntijat.
Samalla vaarana kuitenkin on, että osa äänestäjistä väsyy eikä lähde liikkeelle, jos kolmet erilliset vaalit pidetään muutaman kuukauden sisällä.
Oikeusministeriössä eletään silti vielä toistaiseksi sen mukaan, että toukokuu on yhä mahdollinen. Kaikissa virallisissa dokumenteissa nimittäin puhutaan vielä toistaiseksi eurovaalien yhteydestä, vaikka hallituksen piiristäkin on jo myönnetty, että realistisemmalta näyttää ensi syksy.
– Se, että ne eivät olisi toukokuussa, on varsin mahdollista, sanoisin. Aikataulu on nyt hyvin epävarma, muotoilee vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Taustalla on Oikeuskanslerinviraston viimekeväinen näkemys, jonka mukaan lakipaketin hyväksymisen jälkeen vaalien järjestämiselle pitää varata noin puolen vuoden valmistautumisaika. Paketin käsittely eduskunnassa on venynyt, ja sen arvellaan nyt kestävän selvästi ensi vuoden puolelle.
Tutkija Sami Borg pitää lähtökohtaisesti myönteisenä asiana, että maakuntavaalit pidetään erillään.
– Kyse on todella suuresta uudistuksesta, maakuntahallinnosta ja maakuntien päättävistä elimistä, jotka pitäisi tehdä tutuiksi kansalaisille, Borg sanoo.
Peräkkäisten vaalien putkeen liittyy silti ongelmansa. Äänestysprosentti voi jäädä alhaiseksi niissä vaaleissa, jotka kiinnostavat äänestäjiä muutenkin vähäisemmin.
– Tilanne ei tietenkään ole ihanteellinen. Vuosina 1999–2000 meillä oli samantyyppinen tilanne, eli -99 eduskunta- ja eurovaalit ja 2000 alussa presidentinvaalit ja sitten saman vuoden lopulla kuntavaalit. Silloin se luultavasti heijastui kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen, Borg sanoo.
Hänen mukaansa kokemus eurovaaleista on, että niiden äänestysprosenttia on vaikea saada suuresti 40:tä korkeammaksi, vaikka tehtäisiin mitä. Tämän vuoksi eurovaalit eivät välttämättä olisi kovin hyvä veturi maakuntavaaleille.
Maakuntavaaleja on soviteltu jo moneen eri kohtaan, aiemmin muun muassa presidentinvaalien yhteyteen. Vaalijohtaja Jääskeläisen mielestä olennainen kysymys on, jos vaalit toimitetaan erikseen ensi syksynä, saadaanko äänestäjät innostumaan niistä siinä määrin, että äänestysaktiivisuus nousisi esimerkiksi kuntavaalien tasolle noin 60 prosenttiin.
– Jos tavoitellaan samanlaista aktiivisuutta, niin siinä täytyy puolueiden ja ehdokkaiden tehdä työtä tavanomaista kovemmin, koska kyse on uudesta vaalista, Jääskeläinen sanoo.
Borgin mielestä hyvä tavoite maakuntavaaleille olisi se, jos noin joka toinen saataisiin käymään vaaliuurnilla ensimmäisissä vaaleissa.