Maakunnat auttavat sosiaalityötä tekeviä vapaaehtoisjärjestöjä löytämään toisensa, asiantuntija sanoo

Maakunta- ja soteuudistuksen myötä järjestöillä tulee olemaan yhä merkittävämpi osa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä. Uudistus mahdollistaa aivan uudenlaisia toimitatapoja ja kokeiluja, Hannakaisa Heikkinen, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, visioi.

Keskustan Heikkinen kehui torstaina 19.4. eduskunnan pikkuparlamentissa järjestetyssä seminaarissa sosiaalityötä tekevien järjestöjen positiivista ja avointa suhtautumista maakuntauudistuksen mahdollisuuksiin.

– Monen järjestön piirit toimivat maakuntatasolla. Siksi maakuntauudistus auttaa järjestöjä löytämään toisensa ja toistensa toiminnan paremmin, Tom Tarvainen, nuorisotyötä tekevän Me-säätiön kehittämispäällikkö totesi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ”Miten sote-uudistus tukee järjestöjen toiminnan vaikuttavuutta – Järjestöt lasten ja nuorten tukena” -seminaarissa eri järjestöt esittelivät toimintaansa ja näkemyksiään toimivasta sosiaalialan työstä, sekä kehittämiskohteista.

Seminaarin pääpaino oli lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä, mutta Voikukkia-verkoston asiantuntija Mareena Heinonen korosti myös vanhempien kanssa tehtävää työtä. Voikukkia-toiminnan periaatteena on tukea sellaisia vanhempia, joiden lapset on huostaanotettu.

– Kokemus pois otetusta vanhemmuudesta voi olla todella raskas. Huostaanottotilanteissa päähuomio on luonnollisesti lapsissa, mutta tukea tarvitsevat myös vanhemmat. Järjestömme eräs toimivimmista tukimuodoista on vertaistuki. Vertaisohjaajat voivat puhua omista kokemuksistaan ja näin helpottaa vanhempien kokemuksia.

Lasten ja nuorten kanssa tehdyssä työssä korostuu seminaarissa puhuneiden mukaan erityisesti aidon kohtaamisen ja pitkäjänteisyyden merkitys. Pitkäjänteisestä työstä esimerkki on jääkiekon avulla lapsista ja nuorista huolehtiva Icehearts-toiminta.

– Lapset voidaan ottaa Icehearts-toimintaan jopa 12 vuodeksi. Ammattilaisten huolen perusteella joukkuetoimintaamme valitaan noin kuusivuotiaat lapset, joilla on ongelmia esimerkiksi oppimisessa, turvaverkoissa tai joiden ongelmat muutoin kasaantuvat. Vapaaehtoiset sitoutuvat kulkemaan lasten rinnalla aina täysi-ikäisyyteen asti, Teemu Vartiamäki, Iceheartsin toiminnanjohtaja, sanoi.

– Joukkueurheilussa käydään läpi tunteiden koko skaala. Pettymykset, onnistumiset ja joukkuehenki kasvattavat lasten tunnetaitoja ja oppimismotivaatiota.

Ministeri Annika Saarikko (kesk.) kutsui syrjäytymiskysymysten parissa työtä tekevän Me-säätiön toteuttamaan 100 nuorta kehittäjää-hanketta vuoden 2017 lopussa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten nuoret näkevät tulevaisuutensa, mitä huolia heillä on ja minkälaista tukea he itse toivovat.

– Nuoret, joilla on ongelmia, toivovat elämältään aika tavallisia asioita. Nuoret ottivat hankkeen myös innolla vastaan. He olivat todella otettuja siitä, että joku aidosti halusi kuulla heidän huolistaan ja kertoa näkymistään. Pelkkä kuuntelu ja läsnäolo auttavat monesti jaksamaan eteenpäin, Tarvainen totesi.

Huoli lasten ongelmista yhä nuorempina keskustelutti monia seminaariin osallistuneita.

– Lasten mielenterveyden ongelmat kehittyvät varhain ja vaikuttavat usein koko elämänkulkuun. Vaikka tutkimuksia tekisikin, ei aina voi tietää, saadaanko tuloksia, Petra Kouvonen, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLAn asiamies, sanoi.

Heikkinen korosti arjessa tapahtuvaa tukemista kaikissa elämänvaiheissa ja poliittisen tuen merkitystä järjestöille.

– Pienistä sirpaleista voi nousta vaikuttavuus. Pitkäjänteisellä politiikalla ja hyvien käytäntöjen levittämisellä hyvinvointi paranee. Maakuntien ja järjestöjen yhteistyö tulee vain korostumaan uudistuksen myötä.