Lukiolaispomo lyttää valmennuskurssit: –Eriarvoistavat nuoria–

Ylioppilaskirjoituksia pitäisi hyödyntää entistä enemmän korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

­Heiskasen mielestä nykymalli, jossa moniin opinto-ohjelmiin vaaditaan pääsykokeita eriarvoistaa nuoria.

Hän arvostelee nykyistä jatko-opintopolkua tilkkutäkiksi.

– Rumana kirsikkana kakun päällä tulevat valmennuskurssit, jotka ovat kalliita ja niitä järjestetään lähinnä Helsingissä. Lisäksi itse pääsykokeisiin pääsee osallistumaan vain yliopistokaupungeissa, Heiskanen sanoo Suomenmaalle.

Heiskanen uskoo, että korkeakoulujen valintakriteereistä tulisi tasa-arvoisempia, jos ne rakennettaisiin ylioppilastutkinnon ympärille.

Hänen mukaansa opetus- ja kulttuuriministeriön vastikään valmistuneessa selvityksessä aiheesta on monia hyviä asioita.

Heiskasen mielestä korkeakoulujen opinto-ohjelmat voisivat painottaa opiskelijoita valitessaan ohjelman kannalta tärkeiden aineiden ylioppilaskirjoitusten arvosanoja sekä hyödyntää esimerkiksi lukiodiplomeita.

Opinto-ohjauksen avulla lukiolaisille voitaisiin kertoa, millaisia ainevalintoja heidän kannattaa tehdä, jotta ovet haluttuun korkeakouluun aukeavat.

­Ylioppilastutkintopohjaisen mallin vahvuus on Heiskasen mielestä muun muassa alueellinen tasa-arvo ­– kirjoituksiin voi osallistua jokaisella paikkakunnalla, jossa on lukio.

Lisäksi kokeiden avulla voidaan reilulla tavalla verrata lukiolaisia, koska kaikki arvostellaan samoilla perusteilla.

Heiskasen mielestä  ylioppilastutkintoa täytyy sen painoarvon lisääntyessä samalla kehittää sisällöllisesti ja rakenteellisesti.

­– Tutkintomaksuista pitää luopua. Myös uusintojen määrän rajoittamisesta pitää luopua, hän luettelee.

– Kyse ei ole uudistuksesta, jossa kaikki jatko-opintosuunnitelmat olisivat kerrasta poikki, Heiskanen korostaa.

Ylioppilastutkintoon pohjautuvat valintakriteerit koskisivat Heiskasen mukaan pääsääntöisesti vain lukiolaisia.

Lisäksi ammattikoululaisille täytyy varmistaa väylä korkeakouluopintoihin.

Niille, jotka jäävät ilman koulupaikkaa, täytyy Heiskasen mielestä tarjota koulutusseteliä, jolla voi suorittaa maksutta opintoja avoimessa yliopistossa.

­– Kouluille pitää myös asettaa jälkiohjausvelvoite, jotta ilman opiskelupaikkaa jääneille on tarjolla opinto-ohjausta tutulta ihmiseltä, hän sanoo.