Liettuan ulkoministeri patistaa Eurooppaa aloitteellisuuteen turvallisuusratkaisuissa
Liettuan ulkoministerin Kestutis Budrysin mukaan Euroopan pitää olla juuri nyt aktiivinen ja tarjota omia ratkaisuja maanosan turvallisuusongelmiin. Muussa tapauksessa aloite jää nopeita ratkaisua hakevan Yhdysvaltain uuden hallinnon käsiin ja eurooppalaiset ovat vaarassa ajautua sivuutetuiksi.
– Jos meillä on laittaa jotain pöytään, silloin meillä on myös paikka neuvottelupöydässä, Suomessa vieraileva Budrys sanoo STT:n haastattelussa.
Hänen mukaansa eurooppalaisten päiden yli kyllä neuvotellaan, jos Euroopan maat istuvat hiljaa pöydässä syömässä ilmaiseksi.
Budrys vieraili viime viikolla Viron ja Latvian kollegoidensa kanssa Washingtonissa. Vaikuttaako hänestä presidentti Donald Trumpin hallinto olevan Euroopalle uhka vai mahdollisuus?
– Se riippuu meistä itsestämme, Budrys sanoo.
Yhdysvallat ja Eurooppa voivat löytää hänen mukaansa yhteisiä etuja useilta aloilta.
Turvallisuuspolitiikan osalta Euroopassa on syytä asemoitua uudelleen nopeasti, sillä ratkaisuista keskustellaan jo tällä viikolla eri tapaamisissa, esimerkiksi Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Suurimmat odotukset ja pelot liittyvät Trumpin suunnitelmiin Ukrainan sodan lopettamisesta.
Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz on sanonut, että Euroopan pitäisi kantaa vastuu Ukrainalle annettavista turvatakuista mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen. Mutta onko se mitenkään realistista? Budrysin mukaan ajatukseen sisältyy monia heikkoja kohtia.
– Yksi on se, että jos puhutaan todellisista turvatakuista, tarvitsisimme sen tueksi oman ydinpelotteen, hän sanoo.
Budrys ei usko, että lopullista sotilaallista takuuta Ukrainan kestävälle rauhalle löytyy ilman, että Yhdysvallat olisi siinä jotenkin mukana.
– Jos emme edes itse usko pelotteeseemme, ei Venäjäkään siihen usko. He luultavasti vain nauraisivat, Budrys sanoo.
Budrysin Eurooppaan kaipaamasta ratkaisukeskeisestä aloitteellisuudesta löytyy lupaavia esimerkkejä Baltiasta ja laajemmin Itämeren alueelta.
– Baltian maiden pitkän aikavälin sitoumus osoittaa vuosittain 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestaan Ukrainan turvallisuuteen on yksi, hän sanoo.
Liettuassa päätettiin tammikuussa maan puolustusmenojen nostamisesta 5,5 prosenttiin bkt:stä vuosina 2026–30. Tämä ylittää jopa Trumpin eurooppalaisille liittolaisille esittämän vaatimuksen menotavoitteen nostamisesta nykyisestä kahdesta prosentista viiteen prosenttiin.
Monissa Nato-maissa kuilu todellisuuden ja Naton puolustuskykytavoitteiden välillä on kuitenkin ammottava. Miten vitkastelijat saataisiin samaan kelkkaan Baltian maiden, Puolan ja Pohjoismaiden kanssa?
– Minulla ei ole rehellisesti sanottuna vastausta siihen, miten poliittista tahtoa saataisiin aikaiseksi myös muissa pääkaupungeissa, Budrys sanoo.
Toinen hyvä esimerkki Euroopan aloitteellisesta toiminnasta oli Helsingissä kokoontunut Itämeren alueen Nato-maiden huippukokous.
Budrys nostaa peukalon pystyyn kehuessaan Suomen viime joulun toimia kaapeleiden katkomisesta epäillyn Eagle S -tankkerin pysäyttämisessä. Hänen mukaansa tapaus nosti reagoinnin tasoa.
Budrysin mukaan Venäjän varjolaivaston toimintaan Itämerellä on puututtava riippumatta siitä, kyetäänkö erilaisten vaurioiden aiheuttamisen tahallisuutta tai syyllistä osoittamaan.