Leikkaako hallitus 100 miljoonaa päiväkodeista vai peruskoulusta, kysyy keskustan Kemppi
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi arvostelee hallitusta sen päätöksestä kohdistaa leikkauksia koulutuskenttään. Hallitus päätti alkuviikon kehysriihessä säästää 100 miljoonaa euroa purkamalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita.
Kempin mukaan hallituksen sopeutusten mittaluokka on oikea, mutta inhimillinen pääoma on väärä säästökohde.
– Toisin sanoen leikkaukset pienten lasten koulutukseen ja kasvatukseen, ammatilliseen opetukseen sekä ihmisten terveyteen ovat askel väärään suuntaan, Kemppi toteaa tiedotteessaan.
Hän huomauttaa, että kuntien suurin tehtävä on peruskoulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen, joten kuntien rahoituksen taso heijastuu suoraan sivistyspalveluiden tuottamiseen.
– Kuntien norminpurku on hyvä juttu, mutta se osoittautui sumutukseksi, kun hallitus ilmoitti vievänsä kunnilta samalla vievänsä mahdolliset säästöt etukäteen pois. Arvoisa pääministeri, leikkaako hallitus tämän vielä avoimen 100 miljoonan euron potin päiväkodeista vai peruskoulusta, Kemppi kysyy.
Hän pitää hyvänä, että hallitus pehmentää valtiovarainministeriön kunnille kaavailemaa 400 miljoonan euron lisälaskua.
– Suren kuitenkin sitä, että kunnat ovat ehtineet jo valmistella leikkauslistoja ja lakkauttaa kouluja lisälaskun pelossa. Toivoisin hallitukselta pitkäjänteistä kuntapolitiikan johtamista enkä puolen vuoden vetkuttelua.
Hallitus päätti kehysriihessä myös 100 miljoonan euron leikkauksesta ammattikoulutukseen. Kempin mukaan hallituksen pyrkimys kohdistaa leikkaus jo tutkinnon omaaville voi hankaloittaa alanvaihtoa.
– Ammattikoulut pelastavat tämän maan osaajapulalta, vaikka hallituksen leikkaukset nyt vaikeuttavat urakkaa. Yrityksien puuttuvista osaajista yli puolet tarvittaisiin suoraan ammatillisen koulutuksen penkeiltä, Kemppi sanoo.
Hän pitää tärkeänä, että ammattikoulusta valmistuneella olisi halutessaan aidot valmiudet jatkaa opintojaan ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa.
Kemppi kiittää hallitusta linjakkuudesta tutkimuksen ja kehityksen resurssien kasvattamiseksi mutta huomauttaa, että T&K-rahoituksen kohdentumisessa olisi syytä muistaa valtion tutkimuslaitoksien rahoitus.
– Viime hallituskaudella aikaan saatu parlamentaarinen sopu ja sen myötä voimaan tullut T&K-rahoituslaki on erittäin tärkeä Suomen kasvun kannalta ja on tärkeää, että hallitus pitää siitä myös kiinni.
Hallitus sai kehysriihen päätökseen tiistaina. Paketti sisältää 1,4 miljardia veronkorotuksia ja 1,6 miljardia suoria leikkauksia.