Lapsiasiavaltuutetun mukaan ylimääräinen lapsilisä pitäisi maksaa kaikille, mutta köyhimmät perheet tarvitsevat lisäksi täsmätoimia

Lapsiperheköyhyys on paljon monisyisempi ilmiö kuin aikuiskotitalouksien köyhyys, Elina Pekkarinen korostaa.
Inflaatio

Ylimääräisen lapsilisän maksaminen olisi tervetullut kädenojennus valtiolta, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen katsoo.

– Lapsiperheet ovat tiukoilla hintojen nousun vuoksi. Tämä on tiukka paikka kaikille, erityisesti asuntovelallisille, hän sanoo.

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ehdotti ylimääräisen lapsilisän maksamista kaikille perheille tämän vuoden lopulla hintojen nousun vuoksi.

Esitys on herättänyt sosiaalisessa mediassa myös kritiikkiä, koska kaikkien mielestä hyvätuloiset perheet eivät tarvitse tukea.

Elina Pekkarinen sanoo kannattaneensa aina universaalia lapsilisää, koska se on yksi harvoista konkreettisista tulonsiirroista lapsiperheille ilman tarveharkintaa. Lapsiasiavaltuutetun mielestä on oikein, että ylimääräinen lapsilisä maksettaisiin nytkin kaikille lapsiperheille.

– Inflaatiohan kurittaa aivan kaikkia, hän sanoo.

Pekkarinen myös huomauttaa, että tilastot eivät kerro kaikkea. Lapsiperhe ei välttämättä tilastoidu köyhäksi, vaikka kuukausittain käteen jäävä raha on asuntovelan vuoksi pieni.

– Lapsiperheköyhyys on paljon monisyisempi ilmiö kuin aikuiskotitalouksien köyhyys, joka yleensä kytkeytyy työttömyyteen ja sairauteen. Lapsiperheissä on palkansaajia, ylivelkaantuneita, yksinhuoltajia ja maahanmuuttajataustaisia perheitä.

Pekkarinen myös muistuttaa, että ylimääräisen lapsilisäerän maksaminen kaikille olisi helppo toteuttaa ilman suurta byrokratiaa.

– Maksusuoritus menee joka tapauksessa kuukausittain lapsiperheille.

– Valtio myös säästää lapsilisien kohdalla aika paljon, sillä ikäluokat pienenevät, hän lisää.

Pekkarisen mukaan ylimääräinen lapsilisäerä ei kuitenkaan nyt riitä.

– Se ei sellaisenaan riitä paikkaamaan sitä tuskaa ja ahdinkoa, joka köyhimmissä lapsiperheissä tällä hetkellä on. He tarvitsevat omat täsmätoimensa, on se sitten ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea tai muuta vastaavaa kohdennettua tukea.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan hintojen nousu on jo näkynyt järjestöjen, diakoniatyön ja kuntien toimeentulotuen luukuilla.

Pekkarinen kritisoi lapsilisän ostovoiman heikentymistä 2000-luvulla.

– Sehän peräti 30 prosenttia heikompi kuin 20–30 vuotta sitten. Samalla voisi harkita, pitäisikö lapsilisä muiden tulonsiirtojen lailla sitoa kansaneläkeindeksiin ja sitä kautta helpottaa lapsiperheiden tilannetta pitkäkestoisemmin.