Läntisen Euroopan kiinnostus puolustustalkoisiin epäilytti eduskunnassa – Orpo sanoi luottavansa Espanjan pääministerin sanoihin

Turvallisuuspolitiikka

Eteläisen ja läntisen Euroopan kiinnostus puolustusrahojen nostamiseen herätti epäilyksiä, kun eduskunta keskusteli turvallisuustilanteesta pääministeri Petteri Orpon (kok.) antaman pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk,) sanoi olevansa hieman huolissaan Espanjan, Portugalin ja Italian kaltaisista maista.

Savola kysyi pääministeriltä, näkeekö tämä, että nämä maat päämiestasolla sitoutuvat siihen, että puolustukseen aidosti satsataan ja määrärahoja nostetaan.

– Sehän on aivan äärimmäisen keskeinen kysymys, että koko Eurooppa on tässä mukana. Täällä on yhteisymmärrys siitä. Me Suomessa ja Euroopan täällä itäisellä laidalla etulinjassa panostamme, mutta että koko Eurooppa sen tekee — toivon, että siihen vaikutatte.

Keskustan Petri Honkonen arvioi Välimeren maiden edustajien kanssa edellispäivänä Pariisissa käymiensä keskustelujen pohjalta, että muun muassa Italian, Kreikan ja Espanjan prioriteetit eivät ole sotilaallisessa varustautumisessa vaan esimerkiksi Välimeren alueen siirtolaisvirtojen hallinnassa.

– Ja se on mielestäni aivan ymmärrettävää heidän näkökulmastaan katsoen.

Honkonen toivoi, ettei uusista resursseista päätettäessä jätettäisi huomiotta myöskään sitä, että Euroopan maissa muutkin viranomaiset kuin puolustusvoimat tarvitsevat rahaa.

Pääministeri Orpo kertoi, että tänään Suomessa vierailleen Espanjan pääministerin Pedro Sanchezin viesti oli, että Suomen raja on Espanjan raja.

– Ja hän sanoi, että jos EU jakaa avustuksina rahaa, niin senhän kuuluu tulla tänne Suomeen, koska täällä sitä Espanjan rajaa puolustetaan. Tämä on merkittävää puhetta.

Orpo muistutti, että Kreikka käyttää hänen muistaakseen yli neljä prosenttia bkt:stään puolustukseen.

– Varta vasten kutsuttiin Italian ja Kreikan pääministerit joulun alla Saariselälle, ja oli erittäin hyvä keskustelu nimenomaan puolustuksesta, turvallisuustilanteesta, jotta he ymmärtävät Etelä-Euroopassa meidän turvallisuustarpeet.

Orpon mukaan Suomessa on syytä olla vastavuoroisia ja ymmärtää heidän huolensa Afrikan ongelmista maahanmuuttokysymyksiin ja ilmastonmuutoksen jopa järkyttäviin vaikutuksiin.

– Se on eurooppalaisuutta, mutta myöskin luotetaan siihen, että he tukevat nyt meitä näissä ratkaisuissa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen painotti, että kansalaisilta on hankittava luja mandaatti Euroopan varustautumiselle.

Tuppuraisen mukaan siksi Eurooppaan tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus, jossa kansalaisille luvataan pitää huolta paitsi puolustuksesta ja turvallisuudesta myös kansalaisten hyvinvoinnista ja arjen turvallisuudesta.

– Näitä asioita ei voi laittaa vastakkain, koska muutoin me saamme vastaamme opposition, me saamme vastaamme kansalaiset keltaliiveissä marssimaan Euroopan kaduilla niin sanotusti rauhan puolesta. Tähän meillä ei ole varaa, hän opasti.

Orpo tarjosi Tuppuraisen kuvaamaan ongelmaan lääkkeeksi Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista.

– Me tarvitaan panostuksia tutkimukseen, innovaatioihin, kehitystyöhön. Me tarvitaan fiksua, viisasta, puhdasta siirtymää. Me tarvitaan parempia sisämarkkinoita, pääomamarkkinaunionia.

Tarpeet uudistuksiin eivät ole Orpon mukaan hävinneet minnekään, ne ovat rahantarpeen kasvun myötä entistä suurempia.

– Ja kun Eurooppa reguloi ja Yhdysvallat investoi, niin meidän täytyy saada tätä gäppiä kiinni.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) huomautti, että neuvoteltavaa riittää muun muassa siitä, mitä varsinaisiin puolustusmenoihin lasketaan, kun Venäjään liittyvät turvallisuusuhatkin ovat aika moninaisia, ja myös siitä mihin vertailuvuoteen puolustusmenojen kasvua arvioidaan.

Purran mukaan puolustusmenojen pitäminen pysyvästi korkeammalla tasolla ei ole mahdollista, jos eurooppalaiset maat eivät ole valmiita priorisoimaan asioita ja päättämään, mistä säästetään.

– Suomi ei ole ollut vapaamatkustaja, me tiedämme sen kaikki, mutta on eurooppalaisia Nato-maita, joilla on ollut mahdollisuus omissa kansallisissa budjeteissaan keskittyä aivan muihin asioihin, koska joku muu on hoitanut tämän puolustuksen takuun.

Edustajia huoletti myös Ukrainan rauhanprosessin tilanne. Orpo korosti, että Ukrainan rauhanturvaamisesta, jälleenrakentamisesta ja Ukrainan Eurooppa-polusta ei voi sopia ilman Eurooppaa.

Orpon mukaan Suomi on tuonut pöytään muun muassa askelmerkkejä rauhanprosessiin.

– Meidän presidentti on toiminut erittäin aktiivisesti tällä saralla. Me ollaan valmiita ottamaan osaa jollakin meille sopivalla tavalla, mutta me emme tule lähettämään sotilaita Ukrainaan.

Orpon mukaan Suomi ei Venäjän rajamaana voi toimia niin.

– Ja toisaalta se on riskialtista, jos suomalaiset sotilaat olisivat riskissä joutua konfliktiin naapurimaan sotilaiden kanssa. Eli tässä meidän hallituksen linja on selkeä.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) näki, että mahdollisen tulitauon osalta pallo on Venäjällä, joka sodan aloittajana voi myös lopettaa sodan.

–Ukrainan tilanne on kaikkea muuta kuin toivoton. Ei ole mikään kiire hyväksyä sellaista rauhaa, joka ei ole lopulta pysyvä ja joka ei ole oikeudenmukainen.

Suomi ei Valtosen mukaan ole normalisoimassa eikä palauttamassa suhdetta Venäjään ennen kuin Venäjä palaa noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainassa.

-Pikemminkin haluamme tietenkin avata mahdollisuuksia tulevaisuuden kanssakäymiselle ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan vapaammille toimintamahdollisuuksille myös Venäjällä. Hekin ansaitsevat demokratiaa, hekin ansaitsevat vapauden, mutta samalla meidän pitää ehdottomasti pitää huolta omasta vahvasta puolustuskyvystämme ja pelotteesta. Mutta toden totta, normalisoinnin aika ei ole nyt.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei nähnyt mitään merkkejä Suomen USA-suhteen heikkenemisestä, pikemminkin asia on esimerkiksi harjoitusyhteistyön osalta päinvastoin.

– Esimerkiksi raskaiden pommikoneiden osalta ollaan menty vielä pidemmälle viime viikkojen osalta, kansalliskaartiyhteistyössä toissa viikolla, Karjalan prikaatissa merkittävää yhteistyötä, nyt vielä syvemmälle yhteistyötä myös Itämeren turvallisuuden osalta, eli askeleita on menty jopa eteenpäin.