Lainauskorvaukset nousevat: "Merkittävä ja oikeudenmukainen muutos"
Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ehdotetaan kirjailijoille, kääntäjille, kuvittajille ja musiikin tekijöille heidän teostensa lainoista maksettavien lainauskorvausten määrärahaan tuntuvaa korotusta.
Lainauskorvaus on tekijänoikeudellinen korvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainauksista.
Tänä vuonna korvauksiin varattu arvonlisäverollinen määräraha on ollut 9,3 miljoonaa euroa. Esityksellä summa nousisi 15,6 miljoonaan euroon.
– Kymmenen prosenttia siitä palautuu valtiolle arvonlisäverona, joten tekijöille maksettaisiin korvauksena yhteensä 14 miljoonaa vuodesta 2017 eteenpäin, kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston ry:n toiminnanjohtaja Anne Salomaa tarkentaa.
Kuluvana vuonna kirjailija on saanut korvausta 16 senttiä teoksensa lainauskertaa kohden.
Summa on ollut pitkään pohjoismaisittain verrattuna varsin alhainen.
– Suomessa tilanne on ollut erikoinen sikäli, että ensin lainauskorvausta ei ollut ollenkaan ja kun se vihdoin saatiin, tarkoitukseen varatut korvaukset jätettiin todella mataliksi, Salomaa toteaa.
Lainauskorvauksia ryhdyttiin Suomessa maksamaan Euroopan unioniin liittymisen myötä. Taustalla on asiaa koskeva direktiivi.
Mikäli määräraha nousee ehdotuksen mukaisesti, kirjailijalle maksettava korvaus kohoaisi Salomaan arvion perusteella reiluun 20 senttiin lainausta kohden.
– Vielä emme voi sanoa tarkasti, mille tasolle korvaus asettuu, sillä järjestelmäämme tulee koko ajan uusia asiakkaita, hän toteaa.
Oma vaikutuksensa on keväällä eduskunnalle annetulla esityksellä, jonka perusteella myös korkeakoulukirjastot otettaisiin ensi vuoden alusta lainauskorvausjärjestelmän piiriin.
Tähän saakka korvauksia on maksettu vain yleisten kirjastojen lainoista.
Lakimuutoksen seurauksena korvausten piiriin tulisi noin 15 miljoonaa lainatapahtumaa lisää.
Salomaa pitää korotusta ja lakimuutosta kirjailijoiden kannalta merkittävänä ja oikeudenmukaisena uudistuksena.
Lainauskorvausta maksetaan lähtökohtaisesti kotimaisista teoksista.
Myös muiden ETA-maiden tekijät voivat saada korvauksia, jos hakevat niitä henkilökohtaisesti.
Sanastolle on satunnaisesti tullut muutamia hakemuksia.
– Pääsääntöisesti korvauksia on pidetty kansallisina. Esimerkiksi muut pohjoismaat eivät ole olleet aktiivisia hakemaan korvauksia ulkomailta saati maksaneet niitä, Salomaa kertoo.
Ruotsissa on korvauksia koskeva kielirajaus, jonka mukaan kirja on tullut kirjoittaa ruotsiksi korvausten saamiseksi.
– Sanastossa olemme varautuneet siihen, että näitä hakemuksia saattaa tulla, Salomaa sanoo.
Lainauskorvauksia maksetaan kolmen vuoden ajan siitä, kun kyseisen vuoden korvauksia on ensimmäisen kerran maksettu.
Sanaston listoilla on tällä hetkellä noin 7 000 kirjailijaa ja kääntäjää.
Järjestö on jatkuvasti tehnyt työtä tekijöiden tavoittamiseksi. Kaikki eivät edelleenkään ole tietoisia oikeudestaan lainauskorvauksiin.
– Tilanne on jonkin verran parantunut, kun asiaa on pidetty esillä. Myös kustantajat ovat ryhtyneet informoimaan kirjailijoitaan tästä oikeudesta, mikä on hieno asia, Salomaa kiittelee.
Sanaston toiminnanjohtaja on iloinen määrärahakorotuksesta.
Suomessa myydään vuosittain 20 miljoonaa teosta, mutta kirjallisuuden lainoja on peräti 90 miljoonaa.
Salomaan mukaan on hienoa, että Suomessa on toimiva kirjastolaitos. Se kuitenkin vaikuttaa kirjailijoiden tulonmuodostukseen paljon.
– Siksi on oikeudenmukaista, että lainauskorvaukset nousevat kohtuulliselle tasolle, Salomaa summaa.