Lähetystöhenkilöstön etujärjestö: Ongelmia myös muualla kuin Tukholmassa

Suomen suurlähetystöissä on Tukholman lisäksi muitakin, joissa on ongelmia työhyvinvoinnissa, kertoo lähetystöjen henkilöstön etujärjestö.

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen puheenjohtaja Juha Parikka pitää merkittävinä ulkoministeri Timo Soinin (ps.) ja valtiosihteeri Peter Stenlundin eilisiä lupauksia puuttua lähetystöjen johtamiseen.

Parikka pitää lupauksia askeleena sitä kohti, että epäasialliseen käytökseen otettaisiin nollatoleranssi.

Stenlund kertoi Suurlähettiläspäivien avauspuheessaan, että ongelmatilanteiden käsittelyissä on käynyt ilmi, miten lähetystöjen työntekijät eivät välttämättä luota työnantajan johdonmukaisuuteen.

Stenlundin mukaan suurlähettiläät tarvitsevat tukea johtamiseen sekä alaisten toimintaan liittyvien tilanteiden selvittämiseen.

Ulkoministeri Soini puolestaan sanoi toimittajille, että jokaisen työntekijän pitää saada asiallista kohtelua eikä ”herroja pidä suojella”.

Parikka kokee, että nyt sekä poliittinen että virkamiesjohto on samoilla linjoilla Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen kanssa. Yhdistys on Parikan mukaan tehnyt pitkään työtä työilmapiirin eteen.

Parikka myös kiittää talon johtoa ripeästä puuttumisesta Tukholman lähetystön tapauksessa.

Soini kertoi viime viikolla kotiuttavansa suurlähettiläs Jarmo Viinasen Tukholmasta, koska hänen toimintaedellytyksensä ovat heikentyneet.

Taustalla oli ulkoministeriön lähetystöön tekemä sisäinen tarkastus, jossa selvitettiin mahdollista epäasiallista käytöstä, mahdollisia esimiesohjauksen puutteita, varainkäyttöä ja työhyvinvointia.

Suurlähettiläs Viinanen sanoo STT:lle, että hänen pitää miettiä, millaisia oikeudellisia keinoja hänellä voisi olla käytössään ulkoministeriötä vastaan.

Viinasen asemaa käsitellään presidentin esittelyssä loppuviikosta. Todennäköistä on, että hänet siirretään sivuun suurlähettilään pestistä.

Viinanen sanoo STT:lle toimittaneensa UM:lle vastineen sisäisestä tarkastuksesta. Hän sanoo, että ministeriö ei julkaissut vastinetta ja kielsi sen lähettämisen medialle.

Viinasen mukaan ministeriön virkamiehillä ei ole näyttöä häntä vastaan, joten rangaistuskeinona käytetään siirtämistä toisiin tehtäviin. Hän kokee tilanteen oikeusturvansa kannalta ongelmallisena.

– Jos ministeriö irtisanoisi tai antaisi huomautuksen, se olisi valituskelpoinen päätös. Presidentin päätöksestä ei voi valittaa.

Viinasen mielestä hänen oikeudelliset keinonsa ryhtyä jatkotoimiin olisivat luultavasti rajalliset. Hän ei tiedä, mitä riitauttaisi ja millä perustein.

– En sulje erilaisia keinoja pois, mutta pitää miettiä asiaa syvällisemmin.