Kuntien talouskurimus jatkuu – Helsinki porskuttaa omassa sarjassaan
Kuntatalous näyttää viime vuoden tilinpäätösarvioiden valossa edelleen synkältä, kertoo Kuntaliitto.
Kuntaliiton mukaan kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta, eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia.
Heikko talous ei enää ole muuttotappiokuntien ja rakenteellisista ongelmista kärsivien kuntien vaiva, vaan pulma on levittäytynyt kautta maan.
– Helsinki yksin pärjää. Muualla tilanne on surkea, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotustilaisuudessa.
Helsinki teki lähes 400 miljoonan euron positiivisen tuloksen, kun muut isot kaupungit jäivät vahvasti miinukselle.
Voittoa tekivät myös esimerkiksi Kajaani, Riihimäki, Kuopio ja Sotkamo. Isoimman negatiivisen tuloksen tekivät Vantaa, Lahti ja Oulu.
Muiden kuin Helsingin positiiviset tulokset johtuivat kuitenkin kertaluonteisista eristä.
Kajaanin ja Sotkamon plus-merkkiset tulokset selittyvät osuuksien myynnistä sähköyhtiöissä. Riihimäki myi osuutensa kaukolämpöyhtiöstä. Kuopio sai kirjanpidollista voittoa yhtiöittämällä vesilaitoksensa.
Helsingin hyvää menestystä selittävät puolestaan suuret yhteisöverotuotot, Karhunen sanoo.
– Muissa isoissa kaupungeissa joudutaan rakentamaan palveluja, hän kertoo.
Kasvavissa kaupungeissa on pakko investoida muun muassa terveys- ja sosiaalitoimeen, kouluihin ja rakennusten peruskorjauksiin. Näin on esimerkiksi Tampereella, joka kasvaa voimakkaasti. Tampereen vuositulos jäi 23 miljoonaa euroa pakkaselle.
Kokonaisuudessaan kuntien investoinnit kasvoivat 8,7 prosenttia toissa vuodesta. Toki myös kasvava Helsinki joutuu investoimaan palveluihin.
Kokonaisuutena tilanne ei Kuntaliiton mukaan silti ole niin paha kuin vielä syksyllä ennustettiin.
Tilikauden tulos jäi 200 miljoonaa euroa miinukselle, vaikka negatiivisen tuloksen pelättiin painuvan jopa 900 miljoonaan euroon. Karhusen mukaan loppuvuonna tuli kertaluonteisia eriä, jotka korjasivat tulosta.
Kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen kertoo, että merkittävien kertaluonteisten tuottojen lisäksi tuloskehitykseen vaikuttivat kiky-leikkauksen kompensoinnin aikaistamiseen liittyvät valtionosuudet.
Hänen mukaansa nämä seikat antavat kuntatalouden tilasta tilapäisesti paremman kuvan.
Kuntaliitto kertoo, että ilman satunnaisia tuottoja tulos olisi ollut miinuksella useita satoja miljoonia ja olisi päädytty lähelle 2000-luvun heikointa tulosta.
Mehtosen mukaan heikon taloustilanteen taustalla on toimintamenojen ripeä kasvu. Toimintamenot lisääntyivät 3,9 prosenttia, kun samaan aikaan verotulot kasvoivat vain 2,6 prosenttia ja valtionosuudet 2,1 prosenttia.
Kunnallisverojen osuus kuntien tuloista on noin puolet ja valtionosuuksien noin viidesosa. Muita tulonlähteitä ovat muun muassa erilaiset maksut.
Toimintamenojen lisääntyminen tulojen kasvua nopeammin on johtanut siihen, että kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni peräti 13,4 prosenttia.
Mehtonen kertoo, että kunnat ja kuntayhtymät pystyivät kattamaan vain 45 prosenttia investointimenoistaan tulorahoituksella.
Merkittävä osuus oli sairaanhoitopiirien investointeja. 20 suurinta kaupunkia kattoi peräti 60 prosenttia kaikista kuntainvestoinneista.
Kaksi vuotta sitten kunnat ja kuntayhtymät pystyivät kattamaan tuloilla 88 prosenttia investoinneistaan.
Kunnat ja kuntayhtymät ottivat viime vuonna lisälainaa peräti 2,4 miljardia euroa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistuttaa, että kunnilla on edessään merkittäviä menojen lisäyksiä.
Näitä ovat muun muassa hoitajamitoituksen nosto, hoitotakuu ja oppivelvollisuuden ikärajan nosto.
– Mistä sammiosta rahat tulevat, Reina ihmettelee.
Hallitus on sitonut menojen kasvun työllisyysasteen nousuun. Työllisyysasteen nousu on kuitenkin hidastumassa heikentyvän suhdanteen myötä.