Kuntavaalien loppukiri alkoi – –Listoille tulee nimiä joka päivä lisää–

Kuntavaalien ehdokashankinta käy tällä hetkellä piireissä kuumimmillaan. Kunnallisjärjestöissä on otettu tiukka loppurutistus.

Värvääjät tietävät kokemuksesta, että moni venyttää vastaustaan viime hetkeen.

– Nyt on kirivaihe. Listoille tulee nimiä joka päivä lisää, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kertoo.

Tällä hetkellä keskustalla on kasassa yhteensä vajaat 5 500 ehdokasta. Tavoitteeseen eli 8 000:een on vielä matkaa, mutta puoluesihteeri on toiveikas.

– Kun saadaan joka kunnasta vielä keskimäärin kymmenen ehdokasta lisää, ollaan maalissa, Ovaska toteaa.

Monissa piireissä tilanne on puoluesihteerin mukaan varsin hyvä. Useilla paikkakunnilla listat ovat lähes täynnä. Esimerkiksi keskisuurissa kaupungeissa kuten Seinäjoella, Rovaniemellä ja Joensuussa ehdokkaita on saatu mukavasti.

Sitten on niitäkin piirejä, joissa kiritetään erityisesti. Ei liene yllätys, että Uudenmaan kaupungeissa kuten Espoossa ja Vantaalla keskustan listalla on tilaa.

– Kaikki ovat ehdokashankintamoodissa. Tärkein työ tehdään viimeisten päivien aikana, Ovaska muistuttaa.

Piireistä kantautuneiden viestien mukaan ehdokashankinta on sujunut suurin piirtein samaan tahtiin kuin aikaisempienkin kuntavaalien alla. Hallituspolitiikan painolastin vaikutuksista tai sote ja maakuntauudistushämmingistä ei ole raportoitu, vaikka niitä onkin mediassa pyöritelty.

Ovaskan mukaan kaikkien puolueiden kuntavaaliasetelmiin vaikuttaa pikemminkin yleinen poliittinen tilanne.

– Suurin vastus näissä vaaleissa on kotiin jäävä äänestäjä. Hänet pitää pystyä herättämään, hän huomauttaa.

Keskustanuoret ovat tehneet kovasti työtä alle kolmikymppisten ehdokkaiden värväämiseksi. Tavoitteena on saada listoille tuhat nuorta. Vielä on paikkoja vapaana.

– Meillä on todella hyviä ehdokkaita. Uskon, että moni myös menee läpi, keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi sanoo.

Jonkin verran hämmennystä ovat hänen mukaansa aiheuttaneet kuntaliitokset. Tietyillä kylillä taktikoidaan ehdokasasettelussa, jotta joku varmasti menisi läpi.

– Se saattaa osaltaan heikentää nuorten mukaan lähtemistä, Kemppi arvioi.

Osa nuorista kieltäytyy ehdokkuudesta väittämällä, ettei heillä ole mielipiteitä.

– Ehdokkaiksi ei haeta mitään ruudinkeksijöitä vaan tavallisia ihmisiä, Kemppi muistuttaa.

Pirkanmaalla Ikaalisissa lista on ollut likipitäen valmis jo viikkoja. Homma aloitettiin jo syksyllä.

Vaalipäällikkö Tapio Viitasalo on urakoinut keskustalle ehdokkaita monissa vaaleissa. Taktiikka on kehittynyt varmaksi ja toimivaksi.

Tärkeintä hänen mukaansa on henkilökohtainen, kasvokkainen kontakti.

– Puhelimella voi kysyä sen verran, että koska voi tulla käymään. Enempää siinä ei kannata jaaritella, Viitasalo vinkkaa.

Harva suostuu ensimmäisellä pyynnöllä. Silloin on viisasta antaa aikaa kypsytellä ja palata asiaan myöhemmin.

Ehdokaskandidaatille kannattaa korostaa totuudenmukaisesti tämän vahvoja puolia ja perustella, miksi porukalla on ajateltu hänen sopivan ehdokkaaksi.

Rima on Viitasalon mielestä pidettävä korkealla. Listoille etsitään henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet luottamusta.

– Jos vain kerätään mahdollisimman paljon nimiä, menee arvo oikeiltakin ehdokkailta. Tämä ei ole sirkushommaa vaan vastuullinen asia, hän muistuttaa.

Myös Oulussa ehdokaslista on lähes täysi.

Työ pistettiin alulle vuosi sitten lähestymällä edellisvaalien ehdokkaita.

Vaalipäällikkö Juhani Heikkisen mukaan siitä saatiin helposti hyvä pohja. Uusien ehdokkaiden vakuuttelu on sitten ollut jo vaativampaa.

Heikkinen innostaa ihmisiä mahdollisuudella päästä tekemään arkea koskevia, tärkeitä päätöksiä.

– Läpimeno valtuustoon ei edes aina ole se päätavoite. Monesti tärkeämpiä ovat lautakuntapaikat, joihin meillä valitaan vain ehdolla olleita.

Useimmiten kieltäytyjät vetoavat ajan puutteeseen, perheeseen ja harrastuksiin. Heikkinen pitää niitä tekosyinä.

– Valtuuston kokous on kerran kuukaudessa. Ei se kovin paljon vie aikaa. Monilla on väärä kuva kuntapäättäjän työn sitovuudesta.

Heikkinen on oppinut vaistoamaan, milloin ihminen on kieltonsa kanssa ehdoton, milloin taas kannattaa suostutella.

– En kiusaa ketään, hän korostaa.

Läpimeno valtuustoon ei edes aina ole se päätavoite.

Juhani Heikkinen

Ehdokaslistan suunnittelu on oma taiteenlajinsa. Siinä pitää huomioida alueellisuus sekä molempien sukupuolten ja nuorten riittävä edustus.

Tällä hetkellä Oulussa on 86 ehdokkaasta naisia 34. Vuonna 1997 syntyneitä puolestaan on peräti kolme ja alle kolmikymppisiäkin kahdeksan.

– Tärkeintä on saada mahdollisimman paljon ääniä, Heikkinen linjaa.

Oulun kunnallisjärjestössä on parina viime kertana palkattu erikseen vaalityöntekijä. Kuviot ovat sen verran isot, ettei Heikkisen uutterastikaan puurtama vapaaehtoistyö riitä.

Kun Heikkinen on saanut ehdokkaalta nimen paperiin, hänet ohjataan Mirja Kaartisen hyppysiin. Hän järjestää kuvaukset, vastaa viestinnästä, auttaa ja opastaa ehdokkaita.

– Tärkein tehtäväni on olla hengenluoja. Olen toimistolla päivittäin tavattavissa. Varsinkin uusilla ehdokkailla on paljon kysymistä.

Heikkisen mukaan ehdokastyössä parasta on vaali-ilta, vaikka takki onkin silloin tyhjä. Voiton huumaa on maisteltu usein, mutta tappion karvauttakin on koettu.

Viimeisinä viikkoina konkari jo haistaa ihmisten suhtautumisesta, miten tulee käymään.

– Nyt on hyvä meininki, hän uskoo.

Puoluesihteeri Ovaska on samoilla linjoilla.

– Sloganimme Huolenpitoa huomennakin katsoo pitkälle tulevaisuuteen. Viedään sitä viestiä rohkeasti eteenpäin.

Hän kannustaa keskustaväkeä reippaaseen loppurutistukseen, sillä ehdokasasettelu ratkaisee vaalit pitkälle.

– Nyt puhelimet käteen ja soittelemaan erityisesti uusille ehdokkaille. Kukaan ei loukkaannu siitä, että pyydetään mukaan.