Kuntaliitto ennustaa kuntien taloustilanteen kiristyvän tänä vuonna – investoinnit kääntävät lainakannan kasvuun
Kuntaliitto arvioi, että kuntatalouden näkymät heikkenevät tänä ja ensi vuonna.
Kuntien talousarviokyselyn mukaan verot ja valtionosuudet eivät juuri kasva tänä vuonna, mutta toimintakulut lisääntyvät noin miljardilla eurolla.
– Tämä vuosi ei tule olemaan yhtä hyvä kuin vuosi 2017, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.
Kuntaliiton mukaan kuntien investoinnit kasvavat tänä vuonna viidenneksellä toissa vuodesta. Tämän vuoksi kuntien lainakanta uhkaa kääntyä jälleen kasvuun.
Investointien tarvetta lisää korjausvelka. Kuntakonsernien laskennallinen korjausvelka on kasvanut 4 miljardiin euroon pelkästään toimitilojen ja muiden kiinteistöjen osalta.
Homekoulujen ja muiden kiinteistöjen lisäksi korjausvelkaa on muun muassa katuverkostoissa sekä vesi- ja viemäriverkostoissa – tuoreimpana esimerkkinä Huittisten putkirikko.
Koskinen kertoo, että kunnat eivät sen sijaan halua investoida sosiaali- ja terveysalan kiinteistöihin sote-uudistuksen epävarmuuden vuoksi.
Sote-uudistuksessa kiinteistöt siirtyisivät maakuntien vastuulle.
Viime vuonna kuntayhtymien lainakanta nousi 250 miljoonalla eurolla suurten sairaalainvestointien vuoksi.
Kuntien lainakanta sen sijaan laski 100 miljoonalla eurolla, eli koko kuntasektorin lainat lisääntyivät nettomääräisesti 150 miljoonalla eurolla. Kasvua toissa vuoteen verrattuna kertyi siten 0,9 prosenttia.
Kaikkiaan kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on tällä hetkellä runsaat 18 miljardia euroa.
Lainakanta laski viime vuonna yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja alle 2 000 asukkaan kunnissa. Muissa kunnissa velkaantuminen jatkui.
Viime vuosi meni Manner-Suomen kunnilla pitkästä aikaa hyvin, ilmenee Kuntaliiton laatimasta tilinpäätösten ennakkotietoihin perustuvasta analyysista.
Taloustilanteen vahvistumisesta huolimatta kuntien tulokset jäivät syksyn odotuksista.
– Vuoden 2017 tilikauden tulos parani tilinpäätöstietojen mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi kuitenkin 500 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin, Koskinen harmittelee.
Kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna koko maan tasolla yhteensä kaksi prosenttia eli 450 miljoonaa euroa.
Samanaikaisesti valtionosuudet laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Kuntaliitto pitää valtionosuuksien leikkauksia ylimitoitettuina.
Manner-Suomen 295 kunnasta tilikauden tulos oli negatiivinen 60:ssä. Toissa vuonna tappiollisia kuntia oli noin 100.
Koskisen mukaan suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungissa meni selvästi paremmin kuin pienemmissä kunnissa.