Kuntaliiton Timo Reinan mielestä Vapaavuori esittää oikeita kysymyksiä Helsingin edunvalvonnasta – "Oma arvioni on edelleen se, että vaikuttavuus on parempaa yhdessä"

Kuntaliiton varatoimitusjohtajalta Timo Reinalta löytyy ymmärrystä Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren pohdinnalle siitä, pitäisikö muusta maasta eriytyvän pääkaupungin erota Kuntaliitosta.

Reinan mukaan Helsingin asemaa Kuntaliitossa on luontevaa pohtia aikana, jolloin kaupungistuminen on korostunut.

– On hyvä, että tätä keskustelua käydään. Minusta pormestari esitti ihan oikeita kysymyksiä, joita on hyvä käydä läpi, Reina toteaa.

Vapaavuori kirjoittaa blogissaan , että Kuntaliitto perustettiin aikana, jolloin kuntia ja kaupunkeja koskeva lainsäädäntö läheni toisiaan ja edunvalvontaresursseja oli tarpeen tiivistää. Tällaista maailmaa ei Helsingin pormestarin mukaan enää ole.

Reina sen sijaan korostaa, että Kuntaliitossa on koko sen 25-vuotisen olemassaolon ajan käyty keskustelua siitä, miten erilaista jäsenkenttää pystytään palvelemaan.

Reinan mielestä ydinkysymys on lopulta se, että kuuluuko kuntakentän ääni paremmin yhdessä vai hajallaan. Kuntaliitto muun muassa kehittää kunta–valtio -suhdetta, vaikuttaa lainsäädäntöön ja palvelee jäsenkenttää monin tavoin, hän muistuttaa.

– Oma arvioni on edelleen se, että vaikuttavuus on parempaa yhdessä. Kunnilla on myös vahva keskinäisriippuvuus.

– Erilaiset kuntaryhmät voivat tietysti tehdä yhteistyötä myös Kuntaliiton ulkopuolella, mutta jos kunnat ajaisivat vain itse omia etujaan tai olisi hyvin monta klikkiä ja kenttä hajaantuisi, voisi kysyä, onko vaikuttavuus parempaa kuin silloin, kun toimitaan yhtenäisesti, Reina sanoo.

Vapaavuori arvostelee kirjoituksessaan Kuntaliittoa hiljaisuudesta, ”kun maamme hallitus on härkäpäisesti survonut eteenpäin maan modernin historian suurinta paikallishallinnon mullistusta ja maakuntalakejaan”.

Reina ei allekirjoita väitettä Kuntaliiton hiljaisuudesta. Hänen mukaansa Kuntaliiton hallinnossa ja edunvalvonnassa ei ole luultavasti puhuttu mistään muusta yhtä paljon kuin sote- ja maakuntauudistuksesta.

– Olemme tehneet kymmeniä ja kymmeniä lausuntoja, on ollut eduskuntakuulemisia ja työryhmissä vaikuttamista.

– Olemme myös kritisoineet uudistusta liiasta kaavamaisuudesta ja pyrkineet koko ajan siihen, että suurten kaupunkien rooli tunnistettaisiin vahvemmin ja kunnat voisivat itse tuottaa sote-palveluita, Reina kertoo.