Kuntaliiton asiantuntija ei usko valinnanvapauden tuovan sote-säästöjä

Uusi sote-ehdotus ei ole linjassa kolmen miljardin euron säästötavoitteen kanssa, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni.

– En näe tässä valinnanvapauskuviossa kustannuksia säästäviä elementtejä juurikaan, vaan pikemminkin riskiä kustannusten nousulle.

Tyni perustelee näkemystään muun muassa sillä, että valinnanvapauden myötä asiakkaiden palveluvalikoima kasvaa.

Tällöin osa yksityisten palvelujen nykykäyttäjistä siirtyisi uusien sote-keskusten piiriin.

Samalla he siirtyisivät julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen piiriin, kun nykyisin he maksavat hoitonsa pääosin omalla rahalla ja osin Kelan sairausvakuutuskorvauksella.

Viime vuonna yksityisten sairausvakuutuksella korvattavien terveydenhuollon palvelujen kustannukset olivat 1 060 miljoonaa euroa.

Nykyisin asiakkaat ovat maksaneet yksityisistä palveluista noin 80–85 prosenttia. Julkisella puolella terveydenhuollon asiakasmaksut kattavat kustannuksista noin 8 prosenttia.

Sote-uudistuksen selvitystyöryhmää johtaneen professori Mats Brommelsin mukaan on väärinkäsitys, että valinnanvapaus johtaisi palvelujen käytön lisääntymiseen ja kustannusten kasvamiseen.

– Se, missä määrin ihmisiä siirtyy yksityisten palvelujen käyttäjistä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen piiriin, ei liity valinnanvapausjärjestelmään vaan siihen, miten julkinen palvelulupaus ja budjettirajoite muotoillaan.

Palvelulupaus määrittelee sen, kuinka laajasti palvelut ovat julkisen rahoituksen piirissä.

Brommels lisää, että terveydenhuoltoon asetetaan budjettirajoite, joka määrää sen, kuinka paljon julkista rahaa palveluiden järjestämiseen on varattu.

– Jos ihmisiä tulee paljon yksityiseltä, syntyy jonoja. Ne ihmiset, jotka eivät halua jonottaa, jatkavat yksityisten palveluiden käyttöä niin kuin nytkin.

Kuntaliiton Tynin mukaan toinen riski liittyy erilaisiin hinnoittelumalleihin eli siihen, millä perusteella palvelun tuottaja saa rahoituksensa maakunnalta.

Millainen intressi sote-keskuksella olisi esimerkiksi tehdä lähetteitä erikoissairaanhoitoon, jos niiden määrällä ei ole väliä keskukselle itselleen?

– Tässä on ilmiselvä riski, että lähetteitä erikoissairaanhoitoon ja palveluohjauksia muihin palveluihin alkaa tulla todella paljon ja kenties myös nykyistä kevyemmin perustein. Se on kallista.

Selvitystyöryhmää johtanut Brommels sanoo, että lähetekäytäntöihin liittyvä riski on tunnistettu sote-uudistuksen yhteydessä.

Hän jatkaa, että maakunnat aiotaan velvoittaa valvomaan, että lähetekäytäntö on asianmukainen.

– Jos on paljon turhia lähetteitä, siitä seuraa taloudellisia sanktioita.