Kunta-alan työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos – "Sopimus koskee kaikkia kunta- ja hyvinvointialan sopimuksia"

Kunta-alan työehtosopimuksesta saavutettiin tänään neuvottelutulos. Sovittelulautakunnan ehdotukseen perustuvan sopimukseen pääsivät Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Osapuolet eivät ole vielä kertoneet sopimuksen sisällöstä, sillä kaikkien osapuolten hallintojen on käsiteltävä neuvottelutulos ensin. He ovat sopineet yhdessä, että sisällöstä ei kerrota.

Neuvotteluissa ei ollut mukana Sote ry eli Tehy ja Super. Jukon hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen kuitenkin painottaa, että sopimus koskee kaikkia kunta- ja tulevien hyvinvointialueiden sopimuksia.

–  Siinä on mukana myös se sote-sopimus. Jonkin verran on ollut kalabaliikkia, että kun Sote ry ei ole mukana sopimuksen tekijänä, sote-sopimus ei olisi mukana, se ei pidä paikkaansa. Totean vain lakonisesti, että tämä koskee kaikkia kunta- ja hyvinvointialan sopimuksia eli siinä on mukana myös tulevien hyvinvointialueiden sopimukset, Luukkainen sanoo.

Jukon, JAU:n ja KT:n sopimus ei kuitenkaan sido Superia ja Tehyä työrauhavelvoitteeseen, sillä ne eivät ole olleet mukana tekemässä sopimusta.

Työtaisteluita voi siis vielä olla luvassa.

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että KT oli vaatinut maan hallitusta takaamaan, ettei se tule loppuvuodesta lupaamaan lisää rahaa hoitajien palkankorotuksiin.

Luukkaisen mukaan hallitus ei ole ollut nyt neuvotteluissa mukana. Sopimus saavutettiin siis ilman Suomen hallituksen apua.

KT:n Markku Jalonen ei vastannut STT:n kysymyksiin. Hän sanoi, että neuvottelutuloksen sisällöstä kerrotaan keskiviikkona iltapäivällä.

Työelämätutkija Markku Sippola sanoi aiemmin STT:lle, että Suomen hallituksen tulisi lähtökohtaisesti pysyä työehtoneuvottelujen ulkopuolella. Tilanne ei ole kuitenkaan yksiselitteinen.

–  Valtion syliin tämä menee ennemmin tai myöhemmin, ja sehän on ollutkin mukana muutamalla toimenpiteellä, kuten asettamalla sovittelulautakunnan, hän toteaa.

Vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueista tulee sote-henkilöstön työnantaja. Hyvinvointialueiden rahoittajana tulee olemaan valtio.

–  Tulevaisuudessa hallitus ei voi väistää sitä, että se on ikään kuin osapuolena, kun hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetista. Silloinhan se olisi luonteva neuvotteluosapuoli sote-työntekijöille, Sippola sanoo.

Myös Laboren Mika Maliranta pitää lähtökohtaisesti tärkeänä, ettei hallitus puutu työmarkkinajärjestöjen välisiin neuvotteluihin.

–  Mutta kun työmarkkinat ovat niin keskeinen osa talouskehitystä ja -politiikkaa, tietysti valtiovallan viimekätinen vastuu on tiukan paikan tullen tehdä jotain asioiden eteen. Ilmeisesti Ruotsissa tiettyä ratkaisuhalukkuutta työmarkkinaosapuolien välillä pitää yllä se, että tiedetään, että jos ei saada ratkaisua, niin hallitus alkaa puuttua peliin. Sitä ei halua varmaan kukaan osapuoli työmarkkinoilla, Maliranta pohtii.