Kuluttajat luottavat – Talouskasvu odottaa viennin piristymistä
Kuluttajien luottamus niin omaan kuin Suomenkin talouteen on tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvaa.
Teollisuuden odotukset ovat alkaneet näyttää paremmalta ja asuntojen hinnat ovat lähteneet nousuun muissakin isoissa kaupungeissa kuin Helsingissä.
Suomen talous kasvaa, mutta liian hitaasti. Viennin piristymistä edelleen odotellaan.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Janne Huovari arvioivat talouden näkymiä.
Mitä tuoreet luvut kertovat Suomen talouden vireestä?
– Kuluttajien vahva luottamus on osittain perusteltua, koska viime aikoina on saatu positiivisia uutisia. Osasyy saattaa olla selkeä kaipuu optimismiin, kuluttajien luottamus talouteen voi siten olla vahvempaa kuin mitä talouskasvu todellisuudessa on. (Kärkkäinen)
– Kuluttajien luottamus tulee muutoksista. Ajat ovat olleet synkät pitkään ja nyt näyttää vähän paremmalta. Viimeksi näin korkeita lukuja oli finanssikriisin jälkeen, mutta se ei kauan kantanut. (Huovari)
– Talouskasvumme on viime vuosina perustunut yksityiseen kulutukseen ja rakentamiseen. Jos luottamus on näin vahvaa, se edesauttaa sitä, ettei kulutus ainakaan ole lähdössä rajuun laskuun. (Kärkkäinen)
– Vuosi on haasteellinen, koska hinnat noussevat reilun prosentin eikä sopimuskorotuksia palkkoihin tule. Se auttaa jos työllisyystilanne paranee.(Huovari)
Miltä näyttää asuntojen hintatilanne?
– Hinnat eivät enää nouse nopeimmin Helsingin keskustan pienissä asunnoissa. Nousu on laajentunut suurempiin ja kauempana keskustasta oleviin asuntoihin. Myös muissa suurissa kaupungeissa Espoossa, Vantaalla Tampereella ja Oulussa hinnat olivat nousseet hyvin. (Huovari)
– Kaupungistumiseen pitää reagoida. Kasvukeskuksissa tulee olla tarpeeksi asuntoja tarjolla, jotta ihmisillä on varaa muuttaa. Asuntorakentamista pitää vauhdittaa. (Kärkkäinen)
– Ihan lähiaikoina EKP ei ole korkoja nostamassa. Asuntokaupoissa on silti otettava huomioon, että korot varmasti jossain vaiheessa nousevat. Laina täytyy mitoittaa sen mukaan, että selviytyy menoista myös korkeampien korkojen aikana. (Kärkkäinen)
– Lyhyet korot pysyvät edelleen matalana, mutta pitkät korot ovat jo pikkaisen nousussa. Jos talouskehitys tästä jatkuu, korotkin nousevat. (Huovari)
Miten työllisyystilanne kehittyy?
– Työttömyys on kääntynyt laskuun ja työllisyys nousuun. Rakentaminen on vilkasta. Teollisuuden tuotanto on lähtenyt kasvuun, mikä on alkanut näkyä siinä, että miesten, erityisesti nuorten miesten työllisyys on parantunut. Tuotantoa ei varmasti kasvatettaisi, ellei teollisuudessa nähtäisi, että myös vienti on piristymässä. (Huovari)
– Työllisyys paranee lähivuosina. Positiivista, että myös pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hieman laskuun. Hallituksen 72 prosentin tavoite ei toteudu ilman merkittäviä uusia toimia ja tuskin sittenkään vielä vuonna 2019. (Kärkkäinen)
– Reipas työllisyyden kasvu edellyttäisi, että talous kasvaisi selvästi yli pari prosenttia. Se taas edellyttäisi kasvua niin kulutuksessa, investoinneissa kuin etenkin viennissä. (Huovari)
– Suomelle on huono uutinen, jos Trumpin protektionistinen linja etenee ja maailmankauppa tyrehtyy. (Kärkkäinen)
– Koko maailmankaupan arvoketjuun tulee häiriöitä Trumpin järjettömillä kauppapoliittisilla avauksilla. (Huovari)